Kysymys on ilmaustyyppi, jossa asiaintilan pätevyys jää avoimeksi. Kieltohakuisia aineksia esiintyy etenkin sellaisissa interrogatiivisissa lauseissa, jotka ovat merkitykseltään epäileviä, arvelevia tai ihmetteleviä. Odotettava vastaus on usein kielteinen, mutta saattaa olla neutraalikin. (» § 1204 – 1205.)
Asiaintilan pätevyys jätetään avoimeksi myös ehtolauseissa. Kieltohakuisten ainesten käyttö on vakiintunut tapauksiin, joissa ilmaistaan jonkin asteikon alapää. Tavallisimpia kieltohakuiset ainekset ovat epärestriktiivisissä lisäyksinä toimivissa ehtolauseissa (» § 1114 – 1115, 1136).
Sekä positiivinen -kin että negatiivinen -kAAn ovat asteikon alapäätä korostavassa ’edes’-merkityksessä mahdollisia ehtolauseissa, jollainen toimii joskus myös uhkauksena tai varoituksena. Käytännössä kin- ja kAAn-liitteellisillä ilmauksilla ei näissä tapauksissa ole juurikaan merkityseroa (vrt. myös » § 1639 esimerkki j).
Ehdon merkityksen sisältävä uhkaus on myös pA-liitepartikkelillinen imperatiivi-ilmaus (» § 1672):
Ylipäänsä monet uskaltamista ja viitsimistä tarkoittavat ilmaukset esiintyvät usein ehtokonteksteissa: Tuollaisia naiset olivat, heti suojelemassa tyttäriään, kun nämä uskalsivat katsahtaakaan miesten puoleen (k).
Huom. Konsessiivisissa myöntömuotoisissa jos-lauseissa vain ‑kin on mahdollinen: Jos osakkeen kurssi olisikin laskenut, optio olisi käynyt arvottomaksi, – – (l).