Kuulopuheeksi sanotaan referointia, jossa esitetty tieto on merkitty muualta saaduksi, toisen käden tiedoksi, mutta tarkempaa tiedon lähdettä ei ilmoiteta. Tällaisella referoinnilla puhuja ei sitoudu esittämänsä tiedon todenperäisyyteen vaikka esittäisikin sen omin sanoin. Leksikaalisin keinoin (kuuluu, kuulemma) kuulopuheeksi merkitty vastaa sisällöltään sellaista referointia, jonka johtolauseen sanomista ilmaiseva verbi on passiivissa. Kaikissa seuraavissa tapauksissa tiedon lähde jää epäspesifiksi:
Kuulopuheen ilmaiseminen on yksi evidentiaalisuuden, episteemisen modaalisuuden, tyyppi (» § 1557). Sillä osoitetaan, että kerrotulla tiedolla on nimenomaan kielellinen lähde. Kuulopuheeksi merkitsemiseen on sekä leksikaalisia että kieliopillisia keinoja: partikkelit kuulemma ja muka (» § 1494 – 1495), eräät kuulla-verbiin perustuvat fraasiutumat sekä verbi kuuluu rakenteessa kuuluu lähteneen (» § 488). Morfologisia keinoja muualta kuulluksi osoittamiseen ovat verbin liittotempukset, varsinkin pluskvamperfekti (» § 1496), sekä johtolauseettomassa vapaassa epäsuorassa esityksessä konditionaali (» § 1475). Nesessiivisen pitää-verbin konditionaalimuotoa pitäisi käytetään myös kuulopuheen ilmaisemiseen (» § 1497).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Referointi osana kertojan tekstiä
§ 1458 Kokoavasti referaatin ja kerronnan suhteesta
§ 1459 Referoinnin tyypilliset osat: johtoilmaus ja referaatti
§ 1460 Suoran ja epäsuoran esityksen piirteitä ja eroja
§ 1461 Rakenteellisesti integroituneimmat referoinnin muodot
Deiksis ja puhetilanteen vaatimukset
§ 1467 Deiktisten viitepisteiden muutokset referoinnissa
§ 1468 Deiktisten keinojen keskinäisestä riippumattomuudesta
Johtolause ja muut johtoilmaukset
Johtolauseen verbi ilmaisee viestin vastaanottamista
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä