Partikkeleilla ai, (ai) jaa, ai jaha, aha(a), vai niin puhuja osoittaa vastaanottaneensa ”uutisen”, itselleen entuudestaan tuntemattoman tiedon (vuoronalkuisista » § 1028). Partikkeli tai partikkeliketju voi muodostaa yksin lausuman ja vuoronkin puhekumppanin esittämän väitteen jälkeen.
S: | Tuo Matti tuoki mulle tota noin ni keskiviikkona se tuo mulle traktorin. Mä alan kaivaa tuota pihaa auki. |
V: | Ai jaha, (p) |
T: | No joo, mut siin on vaan semmonen kato ku (.) toi Heikkihän ei niinku (.) oikeen |
pääse tulee. | |
(.) | |
M: | Ai jaa. (p) |
1 | S: | Tota tää on itse asias tämmönen sos hätäpuhelu, |
2 | V: | Mm:, |
3 | S: | Me tarvittas perjantaiks hirveesti apua. |
4 | V: | Ahaa, (p) |
Toinen paikka, jossa ai-tyypin partikkeli esiintyy, on reaktiona vastaukseen, jonka puhuja on saanut juuri esittämäänsä kysymykseen:
K: | No mikä on tilanne nyt, |
M: | No:: nyt on viety kaks peräkärryllistä tavaraa sinne. – – |
K: | Ai:: (p) |
T: | Mitä kuuluu. |
S: | Arto juoksee just toiseen puhelimeen no ↑mitäs tässä me ollaan just hommattu meille vieraita viikonlopuks. |
T: | Ai jaa. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet