Yksikkö on tunnukseton. Useampaa kuin yhtä ilmaistaan monikon tunnuksella, joita ovat t, i ja j (» asetelma 38).
| Luku | Tunnus | Esimerkki |
| Yksikkö | – | valo |
| Monikko | t | valo-t |
| i | valo-i-ssa, pien-i-ä, mauste-i-ta | |
| j | valo-j-a, katu-j-en, lase-j-a |
Tunnus t osoittaa samalla kertaa luvun (monikko) ja sijan (nominatiivi). Tunnus i ja sen tavunalkuinen vastine j esiintyvät muissa monikkomuodoissa kuin nominatiivissa. Monikon genetiivin päätteisiin ‑ten ja ‑in sisältyy monikon t- tai i-aines: nais-ten, pyhä-in. Monikon illatiivissa monikollisuus ilmenee paitsi monikkovartalossa myös päätteessä: pöyt-i-in, ma-i-hin, varakka-i-siin.
Huom. i-vartaloisten nominien monikkovartalossa on e-aines lukuun ottamatta genetiiviä: lasi : laseja : laseissa : lasien. Murteissa i:llistä vartaloa saatetaan käyttää muissakin monikon sijoissa: – – nii huomasin että siel on kalosseja ja ne oli iha nättiä (p); siinähä [slangissa] o hirveesti englanninkielisiä termiä (Mielikäinen 1981b: 72).
Itämurteissa voi monikon tunnuksena esiintyä lOi-aines: näessä taloloessa ’näissä taloissa’ (Nilsiä, SMS).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
§ 720 Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
§ 721 Proadverbit ja -adjektiivit: täällä, sellainen
Deiktinen kolmijako tämä, tuo, se
Demonstratiivipronominien määritteet
Refleksiivi- ja resiprookkipronominit
Pronominin valinta: joka, kuka ja mikä
§ 736 Korrelaatin yksilöinti ja muita vaihtelun tekijöitä
§ 737 Itsenäisessä ja lauseeseen liittyvässä relatiivilauseessa
Kvanttoripronominien nimityksistä
Kvanttoripronominien vaikutusala
Kvanttoripronominien syntaksia
Indefiniittiset kvanttoripronominit
Universaaliset kvanttoripronominit
Distributiiviset kvanttoripronominit jokainen, joka, (itse) kukin
Kieltohakuiset kvanttoripronominit
Samantekevyyden kvanttoripronominit
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä