§ 772 Miten numeraalit eroavat muista nomineista

Numeraalit eroavat muista nomineista eräiltä kieliopillisilta ominaisuuksiltaan. Ensinnäkään ne eivät saa totaaliobjektina n-päätettä (» § 934 – 935). Objektina numeraalilla on siis vain kaksi sijavaihtoehtoa, partitiivi ja nominatiivi (kuitenkin » § 775 – 777). Tällaisia tosin ovat numeraalien lisäksi pitkälti myös kvanttoripronominit moni, usea ja harva (» § 764).

Numeraaliin liittyy yleensä substantiivi, joka ilmaisee, minkä lukumäärästä on puhe. Sekä substantiivi että numeraali ovat muodoltaan yksiköllisiä, vaikka merkityksen kannalta onkin kyse joukosta (monikkotapauksista » § 774). Substantiivin ja numeraalin syntaktinen suhde on kaksijakoinen. Yksikön nominatiivissa olevaan numeraaliin liittyy yksikön partitiivissa oleva substantiivilauseke (b). Muissa sijoissa kuin nominatiivissa numeraali kongruoi substantiivin kanssa samaan tapaan kuin adjektiivimääritteet (c). Kummassakin tapauksessa myös kokonaisuus on tyypiltään NP (tarkemmin » § 789).

Yleisiä numeraalien kanssa esiintyviä substantiiveja ovat mittayksikköä tarkoittavat vuotta, metriä, litraa, prosenttia, kappaletta jne. Ne käyttäytyvät hieman toisin kuin muut NP:t numeraalin yhteydessä, sillä numeraalin ja mittasanan yhdistelmä toimii itsekin määränilmauksena, johon voi vielä liittyä NP: kolme litraa maitoa (» § 592).

• » Pykälän kirjallisuus
• » Koko luvun kirjallisuus