Sananloppuisena esiintyvät konsonanteista lähinnä n, t ja s (» § 12). Puheessa sananloppuiset n ja t voivat kadota tai assimiloitua seuraavan konsonantin kaltaiseksi.
Herkimmin redusoituu tai häviää sananloppuinen n. Sen kato on tyypillisintä sellaisissa muotoryhmissä, joissa se kuuluu taivutustunnukseen mutta ei yksin muodosta sitä, kuten illatiivissa tai passiivissa, varsinkin absoluuttisessa lopussa:
Sananloppuinen n assimiloituu puheessa jokseenkin säännöllisesti m:n tai klusiilin edellä (pieleem meni, pojaŋ kirja; myös yhdyssanan sisällä: eläimmuseo, asuimpaikka). Sananloppuinen n voi assimiloitua myös seuraavan sanan alkuiseksi likvidaksi tai j:ksi tai v:ksi, esim. äidil laukku, tulelliekki, pojar rahat, Lassej ja Kallen, sev verran.
Sananloppuisen t:n kato rajoittuu puhutussa kielessä lähinnä aktiivin NUT-partisiipin yksikön nominatiivimuotoon ja sanaan nyt, joissa puuttuvaa t:tä vastaa rajageminaatio (» § 34).
Länsimurteissa sananloppuinen t voi assimiloitua sitä seuraavaksi sananalkuiseksi klusiiliksi, esim. miehek kanto, nyp palaa, myös liitepartikkelin edellä, esim. miehekkin, otikko, nyppä ’nytpä’.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Suomen kielen vokaalijärjestelmä
Suomen kielen konsonanttijärjestelmä
§ 3 Konsonantit ja niiden jaottelu
§ 4 Ääntötapa ryhmittelyperusteena
§ 41 Mitä astevaihtelu on? Astevaihtelun tyypit
§ 42 Suora ja käänteinen astevaihtelu
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä