Referointia ei käytetä vain todellisten puhetilanteiden jäljittelemiseen ja raportointiin (» § 1457), vaan samoilla keinoilla esitetään kerronnan lomassa dramatisointia tavoitellen myös sellaisia kuvitteellisia repliikkejä, joita on kerrotussa tilanteessa aiottu esittää (a) tai joita nimenomaan ei ole esitetty (b). (Merkki @ osoittaa äänen sävyn muuntelua, merkki £ hymyillen esitettyä puhetta.)
| Leena: | Mutta sitte sit se sano @Niin (.) tämä meni oikein mukavasti mutta ehkä nyt joka kysymyksessä jotain jotain pientä tarkennusta olisi että jos pantaisiin se miinus.@ |
| Jukka: | Mhy mhy mhy |
| Leena: | £Mä en sit ruvennu väittää vastaa.£ |
| Jukka: | Nii hi hih |
| Leena: | Et no £ei: ei: missään nimessä miinusta£ (p) |
Dramatisointikeinosta pikemminkin kuin aiemman puhetilanteen referoinnista on kyse myös silloin, kun puhuja esittää useiden referoitavien puhuneen samoin (c) tai saman ihmisen hokeneen toistuvasti samaa repliikkiä (d–e). Johtoilmauksessa on olla-verbi (c, f) tai referaatti liittyy toiminnan kuvaukseen (e).
| K: | Miltäs se kuulosti miten niillä meni, |
| M: | ↑Emmä nyt jaksa joka kerta kysellä että miten teillä nyt menee ja miten teillä nyt menee – –. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Referointi osana kertojan tekstiä
§ 1458 Kokoavasti referaatin ja kerronnan suhteesta
§ 1459 Referoinnin tyypilliset osat: johtoilmaus ja referaatti
§ 1460 Suoran ja epäsuoran esityksen piirteitä ja eroja
§ 1461 Rakenteellisesti integroituneimmat referoinnin muodot
Deiksis ja puhetilanteen vaatimukset
§ 1467 Deiktisten viitepisteiden muutokset referoinnissa
§ 1468 Deiktisten keinojen keskinäisestä riippumattomuudesta
Johtolause ja muut johtoilmaukset
Johtolauseen verbi ilmaisee viestin vastaanottamista
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä