Lauseen loppuun voi lisätä myös sellaista ainesta, joka syntaktiselta kannalta kuuluisi lauseessa tunnusmerkittömästi muualle kuin sen loppuun. Tällainen jälkilisäys ikään kuin täydentää lausetta sisältä päin laventamalla jotakin sen jäsentä. Jälkilisäys voi olla syntagmaattinen tai paradigmaattinen. Syntagmaattinen jälkilisäys lisää lauseeseen jonkin elementin, jota siinä ei aiemmin ollut. (Lisätyn elementin tunnusmerkitöntä paikkaa on esimerkissä osoitettu hakasulkeissa olevalla viivalla [–]).
Jälkilisäys voi tulla myös sellaiseen lauseeseen, jonka rakenne ei itse asiassa mahdollistaisikaan jäsenen sijaitsemista muualla kuin jäljestä päin tehtynä lisäyksenä. Seuraavassa tapauksessa lause on ennen jälkilisäystä nollapersoonainen eli kehen tahansa soveltuva, mitä osoittaa verbin edellä oleva objektilauseke. Lisäys tuo lauseeseen subjektin ja rajaa mahdollisten peruuttajien joukon asiakkaisiin.
Jälkilisäys ei välttämättä ole aivan lauseen tai lausuman lopussa. Partikkelilla vaikka alkava syntagmaattinen lisäys voi tulla myös heti sen ilmauksen jälkeen, jonka yhteyteen lisättävä elementti kuuluu:
Keskustelussa puhuja voi tuottaa lauseeseensa aiempaa väitettä tarkentavan syntagmaattisen jälkilisäyksen vielä seuraavassa vuorossaankin:
| S: | – – et niinku jonkinlaista toimintasuunnitelmaa laatii vaik se kuullostaaki niin ikävystyttävältä mut lähinnä sitä et mietittäs että mitä me halutaan tehdä, ja sitten sitä et niinku: [–] tutustua toisiimme vähä ku hirveen monet on semmosia jotka ei o koskaan tavannukkaa, |
| V: | Nii joo, |
| S: | Et siin samalla. (p) |
Raja lisäyksen ja seuraavassa vuorossa tulevan yksittäisen NP:n (» § 1020) välillä on epäselvä. Jotkut lukevat esim. seuraavanlaisen tapauksen (r. 5) lisäyksiin. Raijan jatkovuoro on tulkittavissa myös syntaktisesti riippumattomaksi, itsenäiseksi substantiivilausekkeeksi sillä perusteella, että se ei asetu kieliopillisesti hänen vuoronsa viimeisen lauseen jatkoksi, joskin se täydentää siinä aiemmin olleita lauseita:
| 1 | Raija: | Ei tullu tarjotuksi. kun Aimo muisti että siulla ennestään on. Mut siltä |
| 2 | varalta ettei sul ennestää olis ni kysytään nyt kuitenkii. Ja tehhää | |
| 3 | tarjous sitte. | |
| 4 | Veera: | Mm, |
| 5 | Raija: | Semmosia pöytäliinan metallisia pitimiä. |
| 6 | Timo: | [taustalta R:lle:] Siis ku pannaan pöytä (– –). |
| 7 | Raija: | Puutarhapöytään, (p) |
Edellinen pykälä