Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet > Lausekkeiden, sanojen tai sananosien rinnastus > Yleistä > § 1086 Rinnastuksen edellytyksenä sama lauseenjäsentehtävä

§ 1086 Rinnastuksen edellytyksenä sama lauseenjäsentehtävä

Se, että rinnasteiset elementit ovat samassa syntaktisessa suhteessa niitä hallitsevaan kolmanteen elementtiin nähden tarkoittaa myös, että ne ovat lauseessa samassa lauseenjäsentehtävässä. Sama lauseketyyppi ei siis ole välttämätön rinnastuksen edellytys, vaikka se edustaakin rinnastuksen perustapausta; vrt. » § 1085 esimerkit (a–d). Esimerkiksi adverbilauseke voidaan rinnastaa semanttissijaisen substantiivilausekkeen, adpositiolausekkeen, infiniittilausekkeen, kuin-rakenteen ja lauseen kanssa ja semanttissijainen substantiivilauseke esim. infiniittisen lausekkeen kanssa, kunhan ne toimivat samassa syntaktisessa tehtävässä, adverbiaaleina.

 
– – luettelevat sujuvasti ja kuuluvalla äänellä nimiä – –. (l) | Turkka tekee tämän diplomaattisesti, turvallisesti ja itseään riskaamatta. (l) | – – uudistustyö tapahtuu järkevässä aikataulussa, yhteiskunnan voimavarojen mukaisesti ja siten ettei yksittäiseksi maksajaksi tule tavallinen pieni ihminen, – –. (l) | Hieman teatraalisesti ja kuin näytelmää parantaakseen Karvaturri suukotteli lasta – –. (k) | Sanoitta ja vaieten sisällytän B:hen sen pyynnön, että – –. (k) | – – muutos näyttää nostavan sähkön hintaa kautta linjan, mutta erityisesti kotitalouksissa. (l)

Tällaisissa tapauksissa kyseessä on siis kahden eri lauseketyypin edustajan mutta saman lauseenjäsentehtävän rinnastus:

 
[sujuvasti]AdvP ja [kuuluvalla äänellä]NP = ADVLI + ADVLI
[hyvällä maulla]NP ja [harkiten]InfP = ADVLI + ADVLI

Mahdollinen on myös predikatiivin ja predikaatin osana olevan adverbiaalin rinnastus:

 
on [sallittua]AP ja [jopa oikein]AdvP = PREDVI + ADVLI

Vastaavasti infiniittinen lauseke ja lause voidaan rinnastaa. Näin toisaalta esim. temporaalirakenne ja kun- tai jos-lause ja toisaalta referatiivirakenne ja että-lause muodostavat rinnastuksen. Infiniittinen lauseke on yleensä ensimmäisenä jäsenenä:

 
[Iltaisin liikkuessa]InfP ja [varsinkin jos itse on nauttinut alkoholia]S, kannattaa kiertää sellaiset paikat ja porukat, jotka voivat aiheuttaa vaaraa. (l) | Kaatopaikan oletetaan saastuneen [jätteitä poltettaessa]InfP tai [kun alueelle on tuotu kloorifenolijäämiä sisältänyttä tuhkaa]S. (l)
 
Jeltsin ilmoitti [jatkavansa uudistusten linjalla]InfP ja [että parlamenttivaalit järjestetään ensi joulukuussa] – –. (l) | Israelissa pelättiin [koneen olevan täynnä räjähteitä]InfP, ja [että se syöksyisi keskelle Tel Avivia]. (l)

Myös substantiivilauseke ja lause voivat muodostaa rinnastuksen esim. objektina tai adverbiaalina. Tavallisia tällaiset tapaukset eivät kuitenkaan ole:

 
– – tiedämme myös [omien veneidemme tehon]NP ja [että osaamme kehittää hyviä veneitä]S. (l) | Sikiön vaurioituminen riippuu siitä, [pystyykö äiti vähentämään alkoholinkäyttöään raskauden edetessä] sekä [käytetystä alkoholimäärästä]NP. (l)

Mahdollisia ovat myös esim. paikallissijaisen lausekkeen ja itsenäisen relatiivilauseen rinnastukset: Minä luen [kammarissa] tai [missä nyt lapsi vaan antaa olla rauhassa].

Huom. Lausekerinnastuksia ovat seuraavanlaiset kiteytyneet tapaukset, joissa partikkelina käytetty kieltosana on sulautunut miksi-sanaan: Laman ja miksei myös Euroopan integraation myötä suomalainen yhteiskunta on muuttunut (l); Romaanissa on eloisaa ja havainnollista kuvausta ajasta, tavoista ja miksei mentaliteeteista (l).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Yleistä

Lausekkeiden, sanojen tai sananosien rinnastus

Lauseiden rinnastus ja lisäys

Semanttisia suhteita

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot