Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat > Liitepartikkelit > Liitepartikkelin paikka > Liitteen paikka lausekkeessa > § 134 Liite lausekkeen lopussa, keskellä tai alussa

§ 134 Liite lausekkeen lopussa, keskellä tai alussa

Liitepartikkeli kiinnittyy useimmiten lausekkeen edussanaan (a), mutta voi sijoittua myös jälkilaajennukseen (b).

(a)
[Täysiaikainen raskaushan]NP kestää 40 viikkoa. (l) | [Kuudennella aistillako]NP hän päättelee, kumpi on parempi: – –. (l) | Kehnolta ei näytä [tämä päiväkään]NP. (l) | [Tarun mukaanhan]PP Afrodite syntyi meren valkovaahdosta – –. (l)
(b)
[Suurin osa matkustajistahan]NP kulkee Helsinkiin – –. (l) | [Merkkejä tästähän]NP on jo olemassa. (l) | [Matka Timbuktuunkin]NP kesti viikkoja. | – – liikenteen melu tunkeutuu [läpi [kolmenkin ikkunaruudun]]PP, – –. (l)

Tavallisesti liitepartikkeli sijaitsee lausekkeen lopussa, mutta sen isäntäsanana voi olla myös lausekkeensa keskellä tai alussa sijaitseva edussana:

(c)
[Suurin osahan ihmisistä]NP saa pistosta vähäisiä allergisia oireita – –. (l) | [Silkasta rakkaudestako koiranputkiin, kissankelloihin ja peltohiiriin]NP autonvalmistajat vihertävät? (l) | – Vai [itkemään niitä]InfP pitäisi ruveta? (k)

Joskus liite kiinnittyy etulaajennukseenkin: ‑kO liittyy kysymyssanaan (d), ja muunlaisessa etulaajennuksessa sijaitseva liitepartikkeli on tehtävältään yleensä kontrastoiva tai vertaava (e).

(d)
Kun asiakkaalta ennen kysyttiin [montako tonnia]NP tavaraa tarvitset, nyt – –. (l) | On nimittäin täysin epäselvää, [kumpaanko suuntaan]NP keskellä risteystä oleva merkki vaikuttaa, – –. (l)
(e)
Lämmin hymy sulattaa [kovankin sydämen]NP. | [Tämäkään sääntö]NP ei ole poikkeukseton. (k) | [Minunhan lapanen]NP se on! | [Luonnonsuojelullisistako syistä]NP? (l)

Aina ei liitteen sijainnin suhteen eroavien varianttien kesken kuitenkaan hahmotu merkityseroa, esim. Tämäkö Tanja [~ tämä Tanjako] muka raskaana? (L); senkin vuoksi ~ sen vuoksikin.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Liite ja syntagmaattinen sulauma

Liitepartikkelit

Syntagmaattiset sulaumat ja kliittistyminen

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot