Suhteutusadjektiivit vertailevat entiteetin ominaisuutta suhteuttaen sen johonkin toiseen entiteettiin. Ne ovat inen-loppuisia adjektiiveja, joilla on edellään genetiivisijainen täydennys tai määriteosa: vuoden pituinen, 300 euron hintainen, tämänkertainen, samannäköinen (» § 613 – 614). Kun kyseessä on samuuden asteen vertailu, eräissä tapauksissa asteikollisuutta ilmaisevat määritteet ovat mahdollisia, esim. kvanttorit enemmän ~ vähemmän (enemmän äitinsä näköinen), täyteyden asteen määritteet (melkein ~ täysin siskonsa mittainen) sekä jotkin intensiteettimääritteet: kovin ~ ?erittäin äitinsä näköinen (vrt. *kovin kilon painoinen).
Suhteutusadjektiivi ei yleensä komparoidu (*äitinsä näköisempi) lukuun ottamatta joitakin adjektiivialkuisia yhdyssanoja tai sanaliittoja; komparaation tunnus sijoittuu yleensä suhteutusadjektiivin täydennykseen, joskus itse adjektiiviinkin (» § 428): hyvännäköinen : paremman näköinen (~ ?hyvännäköisempi), mukavan tuntuinen : mukavamman tuntuinen; pahanhajuinen : pahemman hajuinen ~ pahanhajuisempi. Substantiivialkuinen leksikaalistunut todennäköinen on komparoituvana poikkeus: todennäköisin syy.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Suhteellista ja absoluuttista ominaisuutta ilmaisevat adjektiivit
Adjektiivin määritteet ja täydennykset
Adjektiivilauseke ja komparaatio
Suhteutusadjektiivien genetiivitäydennys: saman kokoinen
§ 613 Euron arvoinen, kauniin muotoinen, joulun jälkeinen
§ 614 Possessiivisuffiksi adjektiivissa: ikäiseni, pituiseni
§ 615 Erilaisia astemääritteitä: melko, tosi, aivan, lähes, liian
§ 616 Mitattavaa ominaisuutta kuvaavien adjektiivien määritteet
Adjektiivien substantiivikäyttö
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet