Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Verbijohdokset > Muuttumisjohdokset > Muuttumisjohdosten morfologiset tyypit > halve-t-a, lähe-t-ä > § 348 Laimeta, laimenee -tyyppisten verbien rakenne ja merkitys

§ 348 Laimeta, laimenee -tyyppisten verbien rakenne ja merkitys

Johtimen -ne- (: -t-) sisältävät muuttumisjohdokset ovat yleensä adjektiivikantaisia. Johdostyyppiin kuuluu n. 150 sanakirjalekseemiä, joista osa on nykykielessä harvinaisia; tyyppi ei myöskään juuri kartu. Johdin ‑ne- liittyy tavallisimmin kaksitavuiseen A-vartaloon, jolloin vartalon loppu-A korvautuu e:llä (halpe-ne-, lieve-ne-; poikkeus: mätä-ne-), tai eA-adjektiiviin, jonka loppu-A jää pois ja kantavartalo on siten kaksitavuinen (kalpe-ne-, tihe-ne-). Harvemmin ne-johdin liittyy kaksitavuiseen O-, e- tai U-vartaloon (huono-ne‑, suure-ne-, paksu-ne-); tällöin vartalovokaali yleensä säilyy (poikkeus on esim. heikke-ne-). ne-verbien muita kantasanoja ovat eräät kaksivartaloiset, vokaalivartaloltaan kolmitavuiset adjektiivit (lyhene- < lyhyt; happane- < hapan).

Kantana oleva adjektiivi ilmaisee useimmiten suhteellista ominaisuutta. Joissain ne-verbeissä kantana on lekseemiä edustamaton nominivartalo.

 
Adjektiivikantaisia: harveta (< harva), koveta, kuumeta, laajeta, niuketa, paheta, pidetä, tyhjetä, vanheta; himmetä (< himmeä), laimeta, levetä, pehmetä, pimetä, vaimeta, valjeta; heiketä, leudota, nuoreta, paksuta | Kantana muu nominivartalo: aleta, hiljetä, ilmetä

ne-johdoksen kuvaama muutos koskee yleensä subjektitarkoitteen laatua, jolloin verbi on merkitykseltään translatiivinen, kanta-adjektiivin tarkoittamaksi muuttumista ilmaiseva (» § 337). Muut kuin adjektiivikantaiset ne-verbit ilmaisevat muutosta määrässä (enetä, vähetä) tai paikallisessa tai ajallisessa ulottuvuudessa (edetä, loitota, lähetä, ulota).

ne-verbit ovat tyypillisesti intransitiivisia. Transitiivisia ovat vain paeta ja lähetä, jotka eivät ole semanttisesti translatiivisiakaan. Merkitykseltään poikkeavia ovat myös ’uskaltamista’ tarkoittavat iljetä, juljeta ja rohjeta, jotka saavat infinitiivitäydennyksen (rohkenen lähteä), sekä liietä, kyetä, raueta ja tarjeta. Nykykielen kannalta kantasanattomia ovat mm. verbit erkanee, hälvetä, kyetä, liueta ja paeta (korrelaatteja niillä tosin on, esim. erkaantua, kyky, liukas).

ne-verbi ei ole muodostettavissa kaikista kantasanaksi periaatteessa sopivista adjektiiveista: *arkenee, *höhlenee, *pulskenee, *pirtenee, *upenee. Tällöin muuttumisjohdoksen voi johtaa toisella johtimella (pulsk-istu-a, pirte-yty-ä) tai muuttumista ilmaistaan muuttua ~ tulla araksi -tyyppisillä ilmauksilla. Joillain ne-verbeillä on synonyyminaan eA- tai iA-vartaloinen supistumaverbi, esim. aukenee ~ aukeaa, lämpenee ~ lämpiää (» § 77). Vaikka ne-johdostyyppi ei ole produktiivinen, satunnaisesti voi silti esiintyä tuoreita ne-verbejä:

 
Nilkka vähän kipeni mutta ei haitannut hyppäämistä. (L) | Rentoneeko tää meininki täällä [presidentin itsenäisyyspäivän juhlissa] vuosi vuodelta? (TV)

Huom. Joistakin ne-verbeistä ei ole käytössä A-infinitiivin muotoa, esim. erkanee (: ?erata) ja paranee (joka vastaa adjektiivia hyvä). ne-verbien konsonanttivartalon lopussa on n:n sijaan yleensä t (kalvet-koon, kalvet-tiin), aktiivin NUT-partisiipissa n (kalven-nut). Nämä muodot ovat siis samanasuiset kuin supistumaverbeillä (vrt. ruvet-koon, ruvet-tiin, ruven-nut). ne-verbeistä johdetuissa tA-verbeissä kantavartalo on n-loppuinen (kalven-ta-a).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Yleistä

Muuttamisjohdokset

Muuttumisjohdokset

Muuntelujohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Yleistä

Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne

Yleistä

Infinitiivi verbiketjussa

Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet

A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina

A-infinitiivilauseke subjektina

Nesessiivirakenne

Infinitiivilauseke nominin määritteenä

A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina

Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke

A-infinitiivin translatiivi

Tavan ja samanaikaisuuden infinitiivirakenteet

Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne

Referatiivirakenne

Temporaalirakenne

Vertailua: tarkoitusta ilmaisevia infiniittirakenteita

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot