Johtimen ‑(U)ri sisältävissä substantiiveissa on n. 130 verbikantaista ja n. 40 nominikantaista sanakirjalekseemiä. Uudismuodosteet ovat mahdollisia. (Muodostusehdoista ja morfofonologiasta » § 254.)
Nominikantaiset Uri- (~ harvemmin ri-) johdokset ovat enimmäkseen substantiivikantaisia ihmisen (a) tai elottoman olion (b) nimityksiä.
Ryhmän (a) johdokset ovat usein luonteeltaan tekijännimiä verbikantaisten (U)ri-johdosten tapaan; johdoksen tarkoitteen harjoittama toiminta on olennaisessa yhteydessä kantasubstantiivin tarkoitteeseen.
Adjektiivikantaisia (U)ri-johdoksia on kourallinen: julmuri, laiskuri, saituri, tyhmyri, vasuri. Niistä useimmat ovat sävyltään negatiivisia, samoin kuin kätyri, niskuri ja monet verbikantaisetkin (U)ri-johdokset (» § 254). Joko nomini- tai verbikantaisiksi voidaan katsoa esim. kuormuri (< kuorma ~ kuormata), laivuri, soturi ja taikuri. Sanoissa posetiivari ja puolitonnari johdinainekseksi hahmottuu ‑ari.
ri-loppuisiin yksilönnimiin kuuluu myös arkityylisiä tai slangisanoja, esim. inkkari, kommari, pultsari, sivari (» § 216). Niiden lähtösana on yleensä jotenkin lyhentynyt, mutta toisaalta voinut slangisanojen tapaan saada fonologista lisäainesta (» § 215).
Huom. Johdosten lisäksi on muita yksilötarkoitteisia monitavuisia ri-loppuisia sanoja, kuten hilleri, jepari, kaakkuri, kaveri, sankari, tunari, viikari, öykkäri, sekä runsaasti lainasanoja, joiden lähtökohtana on lähinnä ruotsin re- tai englannin er-loppuisia sanoja, mm. elollisen olennon, kasvin ja teknisen laitteen nimityksiä:
Sellaiset lainasanat kuin kuppari, maalari, muurari, ryöväri voidaan nykykielessä hahmottaa myös johdoksiksi (< kupata jne.) (» § 254 huom.).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Suhteellista ja absoluuttista ominaisuutta ilmaisevat adjektiivit
Adjektiivin määritteet ja täydennykset
Adjektiivilauseke ja komparaatio
Suhteutusadjektiivien genetiivitäydennys: saman kokoinen
§ 613 Euron arvoinen, kauniin muotoinen, joulun jälkeinen
§ 614 Possessiivisuffiksi adjektiivissa: ikäiseni, pituiseni
§ 615 Erilaisia astemääritteitä: melko, tosi, aivan, lähes, liian
§ 616 Mitattavaa ominaisuutta kuvaavien adjektiivien määritteet
Adjektiivien substantiivikäyttö
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet