Johtimen ‑(U)ri sisältävissä substantiiveissa on n. 130 verbikantaista ja n. 40 nominikantaista sanakirjalekseemiä. Uudismuodosteet ovat mahdollisia. (Muodostusehdoista ja morfofonologiasta » § 254.)
Nominikantaiset Uri- (~ harvemmin ri-) johdokset ovat enimmäkseen substantiivikantaisia ihmisen (a) tai elottoman olion (b) nimityksiä.
Ryhmän (a) johdokset ovat usein luonteeltaan tekijännimiä verbikantaisten (U)ri-johdosten tapaan; johdoksen tarkoitteen harjoittama toiminta on olennaisessa yhteydessä kantasubstantiivin tarkoitteeseen.
Adjektiivikantaisia (U)ri-johdoksia on kourallinen: julmuri, laiskuri, saituri, tyhmyri, vasuri. Niistä useimmat ovat sävyltään negatiivisia, samoin kuin kätyri, niskuri ja monet verbikantaisetkin (U)ri-johdokset (» § 254). Joko nomini- tai verbikantaisiksi voidaan katsoa esim. kuormuri (< kuorma ~ kuormata), laivuri, soturi ja taikuri. Sanoissa posetiivari ja puolitonnari johdinainekseksi hahmottuu ‑ari.
ri-loppuisiin yksilönnimiin kuuluu myös arkityylisiä tai slangisanoja, esim. inkkari, kommari, pultsari, sivari (» § 216). Niiden lähtösana on yleensä jotenkin lyhentynyt, mutta toisaalta voinut slangisanojen tapaan saada fonologista lisäainesta (» § 215).
Huom. Johdosten lisäksi on muita yksilötarkoitteisia monitavuisia ri-loppuisia sanoja, kuten hilleri, jepari, kaakkuri, kaveri, sankari, tunari, viikari, öykkäri, sekä runsaasti lainasanoja, joiden lähtökohtana on lähinnä ruotsin re- tai englannin er-loppuisia sanoja, mm. elollisen olennon, kasvin ja teknisen laitteen nimityksiä:
Sellaiset lainasanat kuin kuppari, maalari, muurari, ryöväri voidaan nykykielessä hahmottaa myös johdoksiksi (< kupata jne.) (» § 254 huom.).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Imperatiivi ja muut direktiivit
§ 1647 Yleistä imperatiivilauseen tehtävistä
Käskylauseen kieliopilliset tuntomerkit
Passiivimuoto monikon 1. persoonan käskylauseessa
Arkaistinen monikon 1. persoonan imperatiivi
Muut verbialkuiset direktiivit