Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Verbikantaiset substantiivijohdokset > Teonnimet ja teon tuloksen nimet > Muodostus > § 222 Tuotto, tuottamus, tuotanto, tuotos: tyyppien jakaumasta

§ 222 Tuotto, tuottamus, tuotanto, tuotos: tyyppien jakaumasta

Teonnimien ja teon tuloksen nimien morfologisia johdostyyppejä on viitisentoista. Verbeistä on aina muodostettavissa minen-johtiminen ja usein myös jotakin toista johdostyyppiä edustava teonnimi, joskus useampiakin, esim. vetäminen ~ veto, hakkaaminen ~ hakkaus ~ hakkuu, lukeminen ~ luku ~ luenta, kertominen ~ kerronta, uiminen ~ uinti. Seuraavissa esimerkeissä samakantaiset teonnimet ovat käytöltään vaihtoehtoisia:

 
Kun Turussa kuoli shialainen muslimi, hautauksesta tuli ongelma, koska perinteen mukaan hautaaminen tulee toimittaa nopeasti. (l) | – – rikesakon kirjoittaminen on vaivattomampaa kuin päiväsakon kirjoitus. (L) | Siivousalan hallitsemisen lisäksi tarvitaan monenlaisia esimiestaitoja, esiintymis- ja neuvottelutaitoa sekä vahvaa talousasioiden hallintaa. (sl)

Teonnimivarianteista minen-johdos on yleensä leksikaalistumaton; toisen samakantaisen teonnimen merkitys voi siitä poiketakin. Seuraavassa esitetään joistakin kantaverbeistä kaikki teonnimien ja teon tuloksen nimien johdostyyppeihin kuuluvat lekseemit. Ne, joita käytetään leksikaalistumattomina teonniminä, on kursivoitu.

 
tuottaminentuotto – tuottamus – tuotanto – tuotos – tuote
painaminen – paino – painanta – painos – paine

hakkaaminenhakkaushakkuu – hake – hakku

jättäminenjättö – jätös – jäte

sitominensidonta – sidos – side – sitoma

hyväksyminenhyväksyntä

juominenjuonti – juoma

nauttiminennautinta – nautinto

siirtyminen – siirtymä

Muiden kuin minen-johtimen liittymistä verbivartaloon säätelee tavallisesti verbin vartalotyyppi: vartalon loppuvokaali tai ‑äänteistö sekä tavuluku. Näiden ns. lyhyiden teonnimijohdinten jakauma on siten tietyssä määrin komplementaarinen. Asetelma 73 kuvaa teonnimien ja teon tuloksen nimien tärkeimpien johdostyyppien muodostuksen kantavartalotyypeittäin. Koska minen-johdos on muodostettavissa kaikista verbeistä vartalotyyppiin katsomatta, se ei ole mukana asetelmassa. Muodostuksen produktiivisuutta tai yleisyyttä kantavartalotyypeittäin kuvataan karkeistetusti kolmiportaisella asteikolla. Ne johdostyypit, jotka sisältävät lähinnä teon tuloksen nimiä tai muita leksikaalistumia (‑ntO, ‑ex, ‑mUs, ‑Os, ‑mA), eivät ole koskaan täysin produktiivisia. Aivan satunnaisia johtamismahdollisuuksia asetelmassa ei noteerata. Tarkemmat muodostusehdot ja produktiivisuusluonnehdinnat ilmenevät kunkin johdostyypin erilliskäsittelystä (» § 227245).

Asetelma 73: Teonnimien ja teon tuloksen nimien muodostus
Johdin Kantaverbi
  1 2A 2e 2i 2O 2U AA VA 3A le ne Aise ise itse 3i 3Oi 3U
-U                  
-O                        
-Us                    
-UU                                
-nti                              
-ntA                
-ntO                    
-nA                            
-ex                        
-mUs                    
-Os                        
-mA            
= muodostus produktiivista, = muodostus melko yleistä, = muodostus harvinaista tai satunnaista. Kantaverbin merkintä ”1” tarkoittaa yksitavuista vartaloa, merkintä ”2e” kaksitavuista e-vartaloa, merkintä ”3i” monitavuista i-vartaloa jne.

Ainoana teonnimenä minen-johdos on kolmitavuisilla ne-vartaloilla (paksuneminen), useimmilla iA‑ ja UA-supistumaverbeillä (selviäminen, myrskyäminen) sekä monitavuisilla U-vartaloilla (pukeutuminen, pilaantuminen, sutjakoituminen) – paitsi ksU-johtimisilla. Merkitykseltään muunlainen deverbaalijohdos, esim. teon tuloksen nimi, tällaisista verbeistä silti joskus esiintyy (paksunema, pilaantuma, hätäännys, tyrmistys). Myös joiltakin vartaloltaan kaksitavuisilta verbeiltä puuttuu toinen teonnimi, mm. verbeiltä kokea, koskea, potea, tuulla, sulaa, maistua, syöpyä.

Huom. Joskus teonnimijohdos on vailla aktuaalista tai ainakaan käytössä yleistä morfologista kantaverbiä. Tällainen johdos voi olla leksikaalistuma (esim. vitsaus, tiimellys » § 224 huom. 2), tai sitten kokonaisen verbijohdostyypin tai -muotin, kuten le- tai Oi-verbien, produktiivisuus yltää teonnimien puolelle siten, että teonnimi on mahdollinen, vaikkei sen kantaverbi olisikaan kovin vakiintuneena olemassa, esim. häiriöinti (sl) < ?häiriöidä; kirjurointi (E) < ?kirjuroida.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Adjektiivit sanaluokkana

Adjektiivien luokkia

Adjektiivilauseke

Adjektiivien substantiivikäyttö

Partisiippien leksikaalistuminen ja adjektiivistuminen

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot