Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Referointi > Referointi osana kertojan tekstiä > § 1458 Kokoavasti referaatin ja kerronnan suhteesta

§ 1458 Kokoavasti referaatin ja kerronnan suhteesta

Referointitavat voidaan asetelman 177 esittämään tapaan jakaa tyyppeihin sen mukaan, missä määrin ja miten referaatti on sulautunut osaksi kertojan tekstiä.

Asetelma 177: Referaatin ja kerronnan suhde
Tyyppi Keinot Esimerkki
Lähde kertovan lauseen osana AdvP, PRT, pluskvamperf., modaaliverbi STT:n mukaan Harju on voittanut pronssia. | Harju oli kuulemma pärjännyt paremmin kuin koskaan. | Harjun pitäisi olla tulossa aivan kohta.
Kertova ja referoitava osuus konstruktion eri osina Johtoilmaus + referaatti: SE ja EE ”Pronssille tässä nyt ainakin vois päästä” arveli Arsi itse. | Pekka veikkasi ~ tiesi kertoa että Harju voittaisi. | Harjun uskottiin nousevan Euroopan mestariksi.
Vain referoitavan lause VSE, VEE, deiksis Kilpailu oli tiukka. Kuinkahan tässä meikäläiselle käy. Tulosraja alkoi siirtyä yli 21 metrin. Tuosta hän ei enää selviytyisikään.
SE = suora esitys, EE = epäsuora esitys, VSE = vapaa suora esitys, VEE = vapaa epäsuora esitys. Johtoilmaukset ja muut kertomistilanteeseen kuuluvat osuudet on kursivoitu.

Asetelmassa kertojan kielellinen osuus vähenee ylhäältä alas. Ylimmässä ryhmässä on tapauksia, joissa kertoja on tapahtumaa selostaessaan tuottanut oman, itsenäisen lauseen ja osoittaa esim. adverbiaalilla, partikkelilla tai modaaliverbillä kyseessä olevan toisen käden tieto (» § 1480, 14951497). Jatkumon keskisarakkeessa on tapauksia, joissa referaatti on syntaktisesti tai tekstuaalisesti kytketty johtoilmaukseen. Näistä infiniittiset rakenteet (referatiivirakenne, A- tai MA-infinitiivi, » § 1461) edustavat syntaktisesti integroituneempaa kytköstä, suora esitys (» § 1460, 1462) taas löyhempää. Asetelman alimmassa ryhmässä ovat tapaukset, joissa kertojan osuus on minimissään: referoitu ilmaus on kerronnan lomassa ilman johtolausetta, ja kertojan ja referoitavan näkökulmat erottuvat mahdollisesti deiktisistä tai kirjoitetussa tekstissä typografisista valinnoista (» § 14741475).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Yleistä

Subjekti

Objekti

Yleistä

Transitiivisuus ja objektin semantiikka

Objektin sijat

Predikatiivi

Adverbiaalit

Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia

Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma

Predikatiiviadverbiaalit

Adverbiaalien merkitystehtäviä

Ajan adverbiaalit

Paikan ja tilan adverbiaalit

Habitiiviadverbiaalit

Tavan adverbiaalit

Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla

Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit

Kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit

Adverbiaalin merkitys ja lauseketyyppi: kokoava katsaus

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Yleistä

Referointi osana kertojan tekstiä

Referointi ja deiksis

Johtolause ja muut johtoilmaukset

Referointi keskustelun osana

Kuulopuhe ja toisen käden tieto

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot