Referointitavat voidaan asetelman 177 esittämään tapaan jakaa tyyppeihin sen mukaan, missä määrin ja miten referaatti on sulautunut osaksi kertojan tekstiä.
| Tyyppi | Keinot | Esimerkki |
| Lähde kertovan lauseen osana | AdvP, PRT, pluskvamperf., modaaliverbi | STT:n mukaan Harju on voittanut pronssia. | Harju oli kuulemma pärjännyt paremmin kuin koskaan. | Harjun pitäisi olla tulossa aivan kohta. |
| Kertova ja referoitava osuus konstruktion eri osina | Johtoilmaus + referaatti: SE ja EE | ”Pronssille tässä nyt ainakin vois päästä” arveli Arsi itse. | Pekka veikkasi ~ tiesi kertoa että Harju voittaisi. | Harjun uskottiin nousevan Euroopan mestariksi. |
| Vain referoitavan lause | VSE, VEE, deiksis | Kilpailu oli tiukka. Kuinkahan tässä meikäläiselle käy. Tulosraja alkoi siirtyä yli 21 metrin. Tuosta hän ei enää selviytyisikään. |
| SE = suora esitys, EE = epäsuora esitys, VSE = vapaa suora esitys, VEE = vapaa epäsuora esitys. Johtoilmaukset ja muut kertomistilanteeseen kuuluvat osuudet on kursivoitu. |
Asetelmassa kertojan kielellinen osuus vähenee ylhäältä alas. Ylimmässä ryhmässä on tapauksia, joissa kertoja on tapahtumaa selostaessaan tuottanut oman, itsenäisen lauseen ja osoittaa esim. adverbiaalilla, partikkelilla tai modaaliverbillä kyseessä olevan toisen käden tieto (» § 1480, 1495 – 1497). Jatkumon keskisarakkeessa on tapauksia, joissa referaatti on syntaktisesti tai tekstuaalisesti kytketty johtoilmaukseen. Näistä infiniittiset rakenteet (referatiivirakenne, A- tai MA-infinitiivi, » § 1461) edustavat syntaktisesti integroituneempaa kytköstä, suora esitys (» § 1460, 1462) taas löyhempää. Asetelman alimmassa ryhmässä ovat tapaukset, joissa kertojan osuus on minimissään: referoitu ilmaus on kerronnan lomassa ilman johtolausetta, ja kertojan ja referoitavan näkökulmat erottuvat mahdollisesti deiktisistä tai kirjoitetussa tekstissä typografisista valinnoista (» § 1474 – 1475).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Referointi osana kertojan tekstiä
§ 1458 Kokoavasti referaatin ja kerronnan suhteesta
§ 1459 Referoinnin tyypilliset osat: johtoilmaus ja referaatti
§ 1460 Suoran ja epäsuoran esityksen piirteitä ja eroja
§ 1461 Rakenteellisesti integroituneimmat referoinnin muodot
Deiksis ja puhetilanteen vaatimukset
§ 1467 Deiktisten viitepisteiden muutokset referoinnissa
§ 1468 Deiktisten keinojen keskinäisestä riippumattomuudesta
Johtolause ja muut johtoilmaukset
Johtolauseen verbi ilmaisee viestin vastaanottamista
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä