Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Passiivi ja passiivimaiset rakenteet > Yksipersoonainen passiivi > Yleistä > § 1315 Yleistä passiivilauseen merkityksestä

§ 1315 Yleistä passiivilauseen merkityksestä

Yksipersoonaisella passiivilauseella kuvataan tilanteita, joissa on tekijä tai muu vastaava keskeinen osallistuja; verbin valenssiin kuuluu subjektiargumentti. Sen identiteetti jää kuitenkin auki, tarpeen mukaan kontekstista pääteltäväksi. Passiivilause (a) on siis vähemmän yksityiskohtainen kuvaus tilanteesta kuin aktiivilause (b).

(a)
Pihalla on riehuttu ja keinu on kaadettu.
(b)
Talon nuoriso on riehunut pihalla ja kaatanut keinun.

Passiivilauseen rakenteelle on ominaista, että subjektin paikalle eli teemaksi sijoittuu jokin muu jäsen (» § 13161318):

(c)
Keittimissä käytetään yleensä suodatinkahvia. Suodatinjauhatus on kehitetty alun perin käsin suodatukseen, joka käy nopeammin kuin suodattaminen keittimessä. Kun keittimellä valmistetaan vähän kahvia, pari kolme kupillista, suodatinjauhatus sopii. Täyteen pannulliseen suositellaan pannukarkeutta, jotta vesi ja kahvijauho eivät ole liian kauan kosketuksissa keskenään. (l)

Subjektin paikalla oleva nominatiivimuotoinen objekti (suodatinjauhatus) on varsin subjektimainen (» § 13191320). Teemaksi voi kuitenkin yhtä hyvin tulla myös partitiiviobjekti (Suodatinjauhatusta on kehitetty pitkään) tai adverbiaali (keittimissä, keittimellä, täyteen pannulliseen).

Implisiittinen subjekti on ensisijaisesti ihmistarkoitteinen (» § 13211322) ja monikollinen (» § 1323). Muuten passiivi jättää tilaa monenlaisille tulkinnoille tekijän identiteetistä (» § 13251326). Subjekti on passiivilauseessa sikäli kieliopillisesti ”läsnä”, että eräät kieliopin ilmiöt riippuvat siitä samaan tapaan kuin aktiivilauseessa ilmisubjektista. Sen monikollisuus näkyy predikatiivin muodosta (» § 1323). Lisäksi sitä voidaan luonnehtia esim. predikatiiviadverbiaalilla (d).

(d)
Torjuessaan Nato-jäsenyyden Ruotsi määrittelee puolustusoppinsa suunnilleen samoin sanoin kuin Suomi: pysytään liittoutumattomana ja varmistetaan uskottava itsenäinen puolustus. (l) | Siitä, kuinka sotainvalidiksi tullaan ja sotainvalidina eletään, historiikissa kertoo – – kokoelma haastatteluja. (l)

Passiivimuotoa käytetään puhutussa kielessä myös monikon ensimmäisen persoonan muotona (Me käytiin välillä kotona; » § 1272) sekä imperatiivina (Käydään hei välillä kotona; » § 16541655). Syntaktisesti nämä käytöt eivät kuulu passiiviin, koska niillä on aktiivitaivutuksen tehtävä ja koska niihin voi liittyä ilmisubjekti, me. Raja passiivikäyttöön ei kuitenkaan ole tarkka (» § 13251326).

Huom. Yksipersoonainen passiivi on kirjallisuudessa tulkittu yksikön ja monikon persoonamuodoista erilliseksi, ”neljänneksi” kieliopilliseksi persoonaksi eli persoonaksi, joka ei ole ensimmäinen, toinen eikä kolmas (Tuomikoski 1971: 149; Hakulinen – Karlsson 1979: 255) (» § 1324).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Yleistä

Yksipersoonainen passiivi

Monipersoonaiset passiivit

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot