Lähinnä puhutussa kielessä tavattavia ilmaustyyppejä ovat lohkeamarakenteet, joissa samaan tarkoitteeseen ikään kuin viitataan kahdesti yhden lausuman kuluessa. Lohkeamassa eteenpäin eli eteenpäin lohkeavissa rakenteissa on kyse yhdestä nominaalisesta lauseenjäsenestä, joka sijaitsee kahdessa paikassa: lauseeseen integroituneena lauseenjäsenenä on pronomini, lisäyksenä tavallisimmin lausuman lopussa leksikaalinen substantiivilauseke. Yhdessä ne muodostavat viittauksen puheena olevaan tarkoitteeseen. Lauseen jäljessä oleva leksikaalinen NP on samassa taivutusmuodossa kuin pronomini ja edustaa siten samaa lauseenjäsentä. Valinnaisena elementtinä leksikaalisen NP:n edellä on partikkeli ni (päinvastaisesta lohkeamasta alkuun eli syntaktisesta etiäisestä » § 1018).
| [se]1 + V + x [se NP]1 | [siinä]1 + V + x (ni) [siinä NP:ssä]1 |
| Se osui oikeaan se puhe. | Siinä oli paljon hyvääkin ni siinä alustuksessa. |
Tällaista lohkeamaa voidaan pitää konstruktioksi vakiintuneena, kieliopillistuneena lisäyksenä: sen jälkimmäinen osa on yksi syntagmaattisen jälkilisäyksen tyyppi (» § 1055). Lisäys täsmentää ja luonnehtii tarkoitetta, johon pronomini viittaa. Tavallisin tässä tehtävässä käytetty rakenne on olla-verbillinen predikatiivirakenne, jossa subjekti toistetaan lisäyksenä (a), mutta muutkin nominaaliset lauseenjäsenet ovat mahdollisia (b).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Lisäysten asema lauseessa ja vuorossa
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä