Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sanajärjestys > Hajarakenteet > Lauserajan ylittävät hajarakenteet > § 1398 Alisteisen lauseen jäsen päälauseessa

§ 1398 Alisteisen lauseen jäsen päälauseessa

Etenkin puhutussa kielessä hajarakenne voi ulottua yli lauserajan: alisteisen lauseen jäsen sijoittuu hallitsevaan lauseeseen. Tämä on tavallisinta kysymyslauseessa (a) ja relatiivilauseessa (b), joissa kysyttävä lauseke ja relatiivipronomini sijoittuvat finiittilauseen alkuun. Tällöin yhtäjaksoinen vaihtoehto ei ole rakenteellisesti mahdollinen (*Luulisit että miltä näyttäisin – –). Lisäksi lauserajan ylittävä jäsen voi olla kontrastiivinen tai fokusoitu (c).

(a)
Miltä luulisit, että näyttäisin, jos kasvattaisin viikset? (l) | – Miten sä luulet, että se on tapahtunut? (k) | Miten arvelette että Suomen ja Venäjän suhteet kehittyvät tämän jälkeen. (TV) | Ai nyt perjantainako sinä sanoit että se sohva tullee? (P)
(b)
– Kun minua huolettaa kaikki sellainen maallinenkin mistä minä tiedän ettei pitäisi huolehtia, äiti puhui, (la) | Yks asia mitä ois hirveen kiva jos joku tutkis (P)
(c)
A: sil on usiampi tytär olik se neljä muistaak [seni
B:   [Neljä mä luulen et sil on. (p)
 
– Kuka on käynyt torttutaikinalla! Kolmekymmentä torttua laskin että tulee. (k) | Ka niin kyllä myö on huomennakki on ajateltu että lähettään jonnekki ajeleksimmaan kahtelemmaan varsinni jos tämmönen keli on ni, (p) | Ihan hyvässä kunnossahan sulla on tää kalusto. Hammaslankaa olis hyvä jos jaksaisit käytellä. (TV) | Mutta vanhana haluan, että mulla on paksu harmaa letti, enkä halua olla kauhean laiha. (L)

Lauserajan ylittävät hajarakenteet ovat pääasiassa tapauksia, joissa että- tai jos-lause toimii täydennyksenä ja joissa päälauseen rakenne on varsin yksinkertainen. Joissakin tapauksissa muodollisesti päälauseena pidettävä aines on ymmärrettävissä parenteettiseksi lisäykseksi, esim. mä luulen, laskin että (c).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Yleistä

Subjekti

Objekti

Yleistä

Transitiivisuus ja objektin semantiikka

Objektin sijat

Predikatiivi

Adverbiaalit

Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia

Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma

Predikatiiviadverbiaalit

Adverbiaalien merkitystehtäviä

Ajan adverbiaalit

Paikan ja tilan adverbiaalit

Habitiiviadverbiaalit

Tavan adverbiaalit

Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla

Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit

Kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit

Adverbiaalin merkitys ja lauseketyyppi: kokoava katsaus

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Yleistä

Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet

Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet

Loppukentän järjestys

Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti

Lausekkeiden sisäinen järjestys

Hajarakenteet

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot