Asetelmassa 30 on kaksivartaloisia nomineja, joiden vokaalivartalon lopussa on VV ja joilla on konsonanttivartalo vain yksikön partitiivissa. Taivutustyypin alaryhmissä on monikkomuodoissa samat päätevariantit; lisäksi niillä on vaihtoehtoisia muotoja illatiivissa.
Vartalon lopussa | Y NOM | Y GEN | Y PAR | Y ILL | M GEN | M PAR | M ILL |
AA | varas | varkaan | varasta | varkaaseen | varkaiden | varkaita | varkaisiin
(~ varkaihin) |
ee | väsynyt | väsyneen | väsynyttä | väsyneeseen | väsyneiden | väsyneitä | väsyneisiin
(~ väsyneihin) |
tuote | tuotteen | tuotetta | tuotteeseen | tuotteiden | tuotteita | tuotteisiin
(~ tuotteihin) |
|
Ue | kevyt | kevyen | kevyttä | kevyeen (~ kevyeeseen) | kevyiden | kevyitä | kevyisiin
~ kevyihin |
Sanan varas tavoin taipuvia nomineja ovat monet nominatiiviltaan As-loppuiset sanat kuten lammas, oppilas, tehdas, hidas, kohtelias, miehekäs, sairas, varvas, samoin is-loppuisista sanoista sellaiset kuin aulis, kaunis, kallis, tiivis, tyyris, valmis, kauris, nauris, saalis, ruumis. Lisäksi tyyppiin kuuluvat sanat kirves, ies, äes. Väsynyt-tyypin sanat ovat aktiivin NUT-partisiippeja.
Sanan tuote tavoin taipuvat nominit ovat enimmäkseen substantiiveja, esim. aihe, murre, perhe, päihde, sade, tunne, lomake, päällyste, viipale; adjektiiveja ovat ahne, terve, tuore, kade, tiine. Taivutukseltaan samanlaisia ovat myös sellaiset nominatiivissa e-loppuiseen vokaaliyhtymään päättyvät sanat kuin koe, rae, joukkue, kiertue, yhtye.
Kevyt-tyypin sanoja on vähän: kevyt, lyhyt, ohut, olut, neitsyt, tiehyt; ainut, airut, ehyt, immyt, kytkyt, kätkyt. Vartalon lopputavun lyhyen vokaalin (lyhye-) vuoksi yksikön illatiivin pääte on -en, joskin illatiivimuoto voi olla myös pitkävokaalinen ja pääte -seen (» § 93).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet