Asetelmassa 30 on kaksivartaloisia nomineja, joiden vokaalivartalon lopussa on VV ja joilla on konsonanttivartalo vain yksikön partitiivissa. Taivutustyypin alaryhmissä on monikkomuodoissa samat päätevariantit; lisäksi niillä on vaihtoehtoisia muotoja illatiivissa.
Vartalon lopussa | Y NOM | Y GEN | Y PAR | Y ILL | M GEN | M PAR | M ILL |
AA | varas | varkaan | varasta | varkaaseen | varkaiden | varkaita | varkaisiin
(~ varkaihin) |
ee | väsynyt | väsyneen | väsynyttä | väsyneeseen | väsyneiden | väsyneitä | väsyneisiin
(~ väsyneihin) |
tuote | tuotteen | tuotetta | tuotteeseen | tuotteiden | tuotteita | tuotteisiin
(~ tuotteihin) |
|
Ue | kevyt | kevyen | kevyttä | kevyeen (~ kevyeeseen) | kevyiden | kevyitä | kevyisiin
~ kevyihin |
Sanan varas tavoin taipuvia nomineja ovat monet nominatiiviltaan As-loppuiset sanat kuten lammas, oppilas, tehdas, hidas, kohtelias, miehekäs, sairas, varvas, samoin is-loppuisista sanoista sellaiset kuin aulis, kaunis, kallis, tiivis, tyyris, valmis, kauris, nauris, saalis, ruumis. Lisäksi tyyppiin kuuluvat sanat kirves, ies, äes. Väsynyt-tyypin sanat ovat aktiivin NUT-partisiippeja.
Sanan tuote tavoin taipuvat nominit ovat enimmäkseen substantiiveja, esim. aihe, murre, perhe, päihde, sade, tunne, lomake, päällyste, viipale; adjektiiveja ovat ahne, terve, tuore, kade, tiine. Taivutukseltaan samanlaisia ovat myös sellaiset nominatiivissa e-loppuiseen vokaaliyhtymään päättyvät sanat kuin koe, rae, joukkue, kiertue, yhtye.
Kevyt-tyypin sanoja on vähän: kevyt, lyhyt, ohut, olut, neitsyt, tiehyt; ainut, airut, ehyt, immyt, kytkyt, kätkyt. Vartalon lopputavun lyhyen vokaalin (lyhye-) vuoksi yksikön illatiivin pääte on -en, joskin illatiivimuoto voi olla myös pitkävokaalinen ja pääte -seen (» § 93).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet