Prototyyppinen objekti viittaa vaikutuksenalaiseen olioon, jonka tila tai sijainti muuttuu verbin ilmaiseman toiminnan vaikutuksesta (» § 928). Lisäksi tällainen objekti osoittaa muodollaan tilanteen rajatuksi tai rajaamattomaksi: totaaliobjekti kertoo, että muutos viedään läpi ja siten rajaa tilanteen kokonaisuudeksi, ja partitiiviobjekti osoittaa rajaamattomuutta (» § 930 – 931). Vaikutuksenalaisuus ja rajattuus eivät kuitenkaan aina yhdy, vaan muunkin kuin vaikutuksenalaisen objektin sija voi osoittaa rajattuutta. Esimerkiksi viipaloitava leipä on vaikutuksenalainen, katsottava ohjelma ei.
Rajattu | Rajaamaton | |
Vaikutuksenalainen | Viipaloin leivän. | Viipaloin leipää. |
Ei vaikutuksenalainen | Katsoin uutiset. | Katsoin uutisia. |
Kun objekti esiintyy sellaisen verbin yhteydessä, jonka valenssiin se ei kuulu, se viittaa tyypillisesti entiteettiin, joka on toiminnan vaikutuksen alainen, esim. juosta asia(nsa) ’saattaa asiansa kuntoon juoksemalla’ (a). Näin on myös lauseissa, joiden objekti kuuluu täydennysmuottiin ja on muuta kuin verbin tavallisesti saamaa tyyppiä (b). Useimmiten tällainen käyttö edellyttää kolmatta ilmausta, adverbiaalia tai partikkelia, joka ilmaisee esim. tulopaikkaa (kotiin, perille) tai tulosta (kuoliaaksi, poikki, kiinni); merkitys on kausatiivinen, esim. ’saada hiihtämällä sauva poikki’ (tarkemmin » § 482).
Objektin vaikutuksenalaisuus tai kyky ilmaista rajattuutta ilmenee myös niissä tapauksissa, joissa vaihtoehtoisena ilmauksena on adverbiaali. Tällaisia ovat mm. koskettamista ja katsomista ilmaisevat verbit, esim. koske(tta)a, koputtaa, katsoa ja tuijottaa. Verbin tarkoittama toiminta ei varsinaisesti vaikuta objektitarkoitteeseen, mutta tilanne voidaan osoittaa rajatuksi käyttämällä objektia: Katsoin uutiset. Lisäksi objektillinen vaihtoehto voi esim. luoda vaikutelman objektitarkoitteen tarkkailusta: ilmaukset katsoa jotakuta ja katsoa johonkuhun ovat lähellä toisiaan, mutta ohjelman tai tapahtuman seuraamista ilmaistaan vain objektillisella vaihtoehdolla: Katsoin uutisia (~ ?uutisiin). Vastaavasti kaappia koputetaan sen tutkimiseksi mutta seinään koputetaan huomion herättämiseksi (c).
Saman osallistujan ilmaiseminen joko objektilla tai adverbiaalilla on mahdollista myös sellaisissa tapauksissa kuin lastata (tavarat autoon ~ auto tavaroilla) ja tyhjentää (astia vedestä ~ vesi astiasta) (» § 481). Se osallistuja, joka ilmaistaan objektilla, esitetään muutoksen keskeisenä läpikävijänä. Vain sitä voi koskea sellainen rajaava ilmaus kuin kokonaan, kauttaaltaan tai täyteen. Lause Lakaisin roskat kokonaan lattialta antaa ymmärtää, että kaikki roskat poistuivat lattialta, mutta ei kerro, että koko lattia olisi käyty läpi, kuten lause Lakaisin lattian kokonaan (roskista).
Toiminnan rajaaminen pikemmin kuin objektin tarkoitteeseen vaikuttaminen on olennaista silloin, kun objekti ilmaisee liikkumisverbin yhteydessä reittiä (d). Tällaiset objektit ovat objektin ja määränilmauksen (osman) rajalla, etenkin matkaa ja aikaa ilmaisevat kuten koko matkan, viimeiset kilometrit (» § 972). Vakiintuneita ilmauksia ovat esim. astua askel ja istua, esim. rangaistus ~ elinkautinen ~ tuomionsa.