Verbejä on sanakirjalekseemeissä vähemmän kuin nomineja (» § 69). Asetelmasta 37 ilmenevät erityyppisten verbien määrät Suomen kielen perussanakirjassa.
| Kertoa-tyyppi | Tulla-tyyppi | ||
| O, U | kertoa, kysyä 2228 | le | tulla, opiskella 1329 |
| i | etsiä, miettiä 402 | se | nousta, puraista 272 |
| e | lukea, potea 31 | kse | juosta, piestä, syöstä 3 |
| A | nukahtaa, elättää
2714,
huutaa : huusi 318, ajaa : ajoi 51, yltää : ylsi ~ ylti 7, kaartaa : kaartoi ~ kaarsi 3 |
ne, re | mennä, panna, purra, surra, pierrä 5 |
| n. 5500 kpl | n. 1600 kpl | ||
| Saada-tyyppi | Hypätä-tyyppi | ||
| Oi | valikoida 681 | AA | hypätä, hakata 885 |
| Oi ~ Oitse | luennoida 49 | UA, OA, eA | haluta, kadota, katketa 170 |
| Yksitavuiset | saada, voida 15 | iA | hävitä, pehmitä 12 |
| Häiritä-tyyppi | 49 | ||
| Paeta-tyyppi | 143 | ||
| n. 750 kpl | n. 1300 kpl | ||
Lekseemimäärältään suurin on kertoa-taivutustyyppi eli yksivartaloiset lyhyeen vokaaliin päättyvät verbit: noin 5700 sanakirjalekseemiä. Näissä erityisen suuria ryhmiä ovat ttA- ja U-vartaloiset verbit kuten kiehuttaa ja kiehua. Tulla-taivutustyypissä suuria ryhmiä ovat le-verbit kuten surffailla ja (A)ise-verbit kuten vikistä ja imaista (yli 1300). Myös supistumaverbejä kuten bodata (yli 1100) ja Oi-vartaloisia verbejä kuten priorisoida (n. 700) on paljon.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä