Verbejä on sanakirjalekseemeissä vähemmän kuin nomineja (» § 69). Asetelmasta 37 ilmenevät erityyppisten verbien määrät Suomen kielen perussanakirjassa.
| Kertoa-tyyppi | Tulla-tyyppi | ||
| O, U | kertoa, kysyä 2228 | le | tulla, opiskella 1329 |
| i | etsiä, miettiä 402 | se | nousta, puraista 272 |
| e | lukea, potea 31 | kse | juosta, piestä, syöstä 3 |
| A | nukahtaa, elättää
2714,
huutaa : huusi 318, ajaa : ajoi 51, yltää : ylsi ~ ylti 7, kaartaa : kaartoi ~ kaarsi 3 |
ne, re | mennä, panna, purra, surra, pierrä 5 |
| n. 5500 kpl | n. 1600 kpl | ||
| Saada-tyyppi | Hypätä-tyyppi | ||
| Oi | valikoida 681 | AA | hypätä, hakata 885 |
| Oi ~ Oitse | luennoida 49 | UA, OA, eA | haluta, kadota, katketa 170 |
| Yksitavuiset | saada, voida 15 | iA | hävitä, pehmitä 12 |
| Häiritä-tyyppi | 49 | ||
| Paeta-tyyppi | 143 | ||
| n. 750 kpl | n. 1300 kpl | ||
Lekseemimäärältään suurin on kertoa-taivutustyyppi eli yksivartaloiset lyhyeen vokaaliin päättyvät verbit: noin 5700 sanakirjalekseemiä. Näissä erityisen suuria ryhmiä ovat ttA- ja U-vartaloiset verbit kuten kiehuttaa ja kiehua. Tulla-taivutustyypissä suuria ryhmiä ovat le-verbit kuten surffailla ja (A)ise-verbit kuten vikistä ja imaista (yli 1300). Myös supistumaverbejä kuten bodata (yli 1100) ja Oi-vartaloisia verbejä kuten priorisoida (n. 700) on paljon.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä