Verbejä on sanakirjalekseemeissä vähemmän kuin nomineja (» § 69). Asetelmasta 37 ilmenevät erityyppisten verbien määrät Suomen kielen perussanakirjassa.
| Kertoa-tyyppi | Tulla-tyyppi | ||
| O, U | kertoa, kysyä 2228 | le | tulla, opiskella 1329 |
| i | etsiä, miettiä 402 | se | nousta, puraista 272 |
| e | lukea, potea 31 | kse | juosta, piestä, syöstä 3 |
| A | nukahtaa, elättää
2714,
huutaa : huusi 318, ajaa : ajoi 51, yltää : ylsi ~ ylti 7, kaartaa : kaartoi ~ kaarsi 3 |
ne, re | mennä, panna, purra, surra, pierrä 5 |
| n. 5500 kpl | n. 1600 kpl | ||
| Saada-tyyppi | Hypätä-tyyppi | ||
| Oi | valikoida 681 | AA | hypätä, hakata 885 |
| Oi ~ Oitse | luennoida 49 | UA, OA, eA | haluta, kadota, katketa 170 |
| Yksitavuiset | saada, voida 15 | iA | hävitä, pehmitä 12 |
| Häiritä-tyyppi | 49 | ||
| Paeta-tyyppi | 143 | ||
| n. 750 kpl | n. 1300 kpl | ||
Lekseemimäärältään suurin on kertoa-taivutustyyppi eli yksivartaloiset lyhyeen vokaaliin päättyvät verbit: noin 5700 sanakirjalekseemiä. Näissä erityisen suuria ryhmiä ovat ttA- ja U-vartaloiset verbit kuten kiehuttaa ja kiehua. Tulla-taivutustyypissä suuria ryhmiä ovat le-verbit kuten surffailla ja (A)ise-verbit kuten vikistä ja imaista (yli 1300). Myös supistumaverbejä kuten bodata (yli 1100) ja Oi-vartaloisia verbejä kuten priorisoida (n. 700) on paljon.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä