Puhutussa kielessä sana yksi – yksikössä tai monikossa – voi toimia substantiivin spesifisenä indefiniittisenä määritteenä (» § 749, 1410), joka on artikkelimainen. Ryhmän (a) esimerkeissä henkilöt mainitaan keskustelussa ensimmäisen kerran. Erisnimienkään tapauksessa puhuja ei edellytä kuulijan tuntevan henkilöitä entuudestaan.
Määritteenä saattaa olla myös definiittisen ja indefiniittisen pronominiaineksen yhdistelmä se yksi (tai tämä yksi). Se antaa ymmärtää, että kyseisestä henkilöstä tai asiasta on aiemmin ollut puhetta, ja yksi implikoi, että puhuja ei edellytä kuulijan tuntevan kyseistä henkilöä tai asiaa.
Puhutussa kielessä proadjektiiveja käytetään myös indefiniittisinä tarkenteina. Niiden avulla esitellään kuulijalle uusi mutta tyypiltään tunnistettava tarkoite (» § 1411). Lisäksi ne toimivat esittelevässä tehtävässä tai sanahaun merkkinä siten, ettei niiden merkitys ole selvästi kuvattavissa.
| S: | – – vaikka hh. syksy syksy onki ja noin, ja ja hh. niin ei oo ei oo taudit eikä muut hätyyttänneet. |
| V: | No mul on semmonen pieni flunssa ollu päällä täs kyl (p) |
Huom. Substantiivin määritteenä käytetään esim. vähättelyä ilmaisemassa sanaa joku tai ilmausta yksi ~ joku semmoinen: Ja se ukko on joku osakas siälä (p); – – on joku hemmetin lonkka tai joku vähä vaivannu. – – tää on niinku nivelpussijuttu tai joku semmone – – (p).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Jaottomat ja jaolliset substantiivit
§ 554 Jaottomat substantiivit: kynä, tyttö, astiasto, häät
§ 555 Jaolliset substantiivit: vesi, musiikki, rakkaus, juokseminen
§ 556 Jaollisuuden ja jaottomuuden tulkintaa: Elämä on ihanaa ~ lyhyt
Substantiivin määritteet ja täydennykset
Restriktiiviset ja epärestriktiiviset määritteet
Yleismerkityksisten substantiivien määritteet
Taipumaton substantiivimäärite
§ 573 Genetiivimääritteen tulkinnoista
Possessiivinen ja muuta kuuluvuutta ilmaiseva genetiivi
Yksilöivät adjektiivit ja demonstratiiviset proadjektiivit
§ 588 Paikkaa ilmaisevia adverbiaalitäydennyksiä: käynti kotona
§ 589 Abstraktien substantiivien täydennyksiä: usko tulevaan
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä