Puhutussa kielessä sana yksi – yksikössä tai monikossa – voi toimia substantiivin spesifisenä indefiniittisenä määritteenä (» § 749, 1410), joka on artikkelimainen. Ryhmän (a) esimerkeissä henkilöt mainitaan keskustelussa ensimmäisen kerran. Erisnimienkään tapauksessa puhuja ei edellytä kuulijan tuntevan henkilöitä entuudestaan.
Määritteenä saattaa olla myös definiittisen ja indefiniittisen pronominiaineksen yhdistelmä se yksi (tai tämä yksi). Se antaa ymmärtää, että kyseisestä henkilöstä tai asiasta on aiemmin ollut puhetta, ja yksi implikoi, että puhuja ei edellytä kuulijan tuntevan kyseistä henkilöä tai asiaa.
Puhutussa kielessä proadjektiiveja käytetään myös indefiniittisinä tarkenteina. Niiden avulla esitellään kuulijalle uusi mutta tyypiltään tunnistettava tarkoite (» § 1411). Lisäksi ne toimivat esittelevässä tehtävässä tai sanahaun merkkinä siten, ettei niiden merkitys ole selvästi kuvattavissa.
| S: | – – vaikka hh. syksy syksy onki ja noin, ja ja hh. niin ei oo ei oo taudit eikä muut hätyyttänneet. |
| V: | No mul on semmonen pieni flunssa ollu päällä täs kyl (p) |
Huom. Substantiivin määritteenä käytetään esim. vähättelyä ilmaisemassa sanaa joku tai ilmausta yksi ~ joku semmoinen: Ja se ukko on joku osakas siälä (p); – – on joku hemmetin lonkka tai joku vähä vaivannu. – – tää on niinku nivelpussijuttu tai joku semmone – – (p).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Jaottomat ja jaolliset substantiivit
§ 554 Jaottomat substantiivit: kynä, tyttö, astiasto, häät
§ 555 Jaolliset substantiivit: vesi, musiikki, rakkaus, juokseminen
§ 556 Jaollisuuden ja jaottomuuden tulkintaa: Elämä on ihanaa ~ lyhyt
Substantiivin määritteet ja täydennykset
Restriktiiviset ja epärestriktiiviset määritteet
Yleismerkityksisten substantiivien määritteet
Taipumaton substantiivimäärite
§ 573 Genetiivimääritteen tulkinnoista
Possessiivinen ja muuta kuuluvuutta ilmaiseva genetiivi
Yksilöivät adjektiivit ja demonstratiiviset proadjektiivit
§ 588 Paikkaa ilmaisevia adverbiaalitäydennyksiä: käynti kotona
§ 589 Abstraktien substantiivien täydennyksiä: usko tulevaan
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä