Taustoittava pykälä
Tässä kieliopissa kvanttoripronomini korvaa aiemman nimityksen indefiniittipronomi; mahdollinen nimitys on myös ruotsin kieliopissa käytetty kvantitatiivinen pronomini (Teleman ym. 1999a: 365–434). Vastaavan pro-sanaryhmän on erottanut Tuomikoski (1969: 75–82) nimellä kvantoriaaliset asemoisilmaukset. Kieliopeissa on perinteisesti pidetty indefiniittipronomineina niitä pronominimaisia sanoja, jotka eivät sovi muihin, määräisten pronominien ryhmiin. Universaalisia kvanttoripronomineja ei kuitenkaan voi pitää indefiniittisinä. Haspelmath (1997b: 11–13) rajaa indefiniittiprononimineista pois niiden lisäksi moni‑, muutama- ja harva-tyyppiset sanat sekä vertailusanat kuten toinen ja sama (» § 766 – 767).
Nimitys kvanttoripronomini perustuu logiikan käsitteeseen kvanttori; logiikassa termi rajoittuu universaaliseen ja eksistentiaaliseen (Allwood ym. 1980). Logiikkaan nojaavan semantiikan piirissä on kuitenkin pyritty kuvaamaan kaikkia luonnollisen kielen määränilmauksia, myös suhteellista määrää ilmaisevia kuten moni ja harva (Barwise – Cooper 1981). Kvantifioivat sanat, joihin kuuluvat pronominien lisäksi ainakin numeraalit ja joukko adverbeja, ovat kieliopillisesti keskenään niin erilaisia, että kvanttoria ei kannata pitää omana, niitä yhdistävänä sanaluokkanaan (toisin Hakulinen – Karlsson 1979: 81–82).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
§ 720 Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
§ 721 Proadverbit ja -adjektiivit: täällä, sellainen
Deiktinen kolmijako tämä, tuo, se
Demonstratiivipronominien määritteet
Refleksiivi- ja resiprookkipronominit
Pronominin valinta: joka, kuka ja mikä
§ 736 Korrelaatin yksilöinti ja muita vaihtelun tekijöitä
§ 737 Itsenäisessä ja lauseeseen liittyvässä relatiivilauseessa
Kvanttoripronominien nimityksistä
Kvanttoripronominien vaikutusala
Kvanttoripronominien syntaksia
Indefiniittiset kvanttoripronominit
Universaaliset kvanttoripronominit
Distributiiviset kvanttoripronominit jokainen, joka, (itse) kukin
Kieltohakuiset kvanttoripronominit
Samantekevyyden kvanttoripronominit
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet