A- ja U-vartaloisen kantaverbin vaihtoehtoisuutta on myös Os-johdoksissa (» § 244 ryhmä a). Vaihtoehtoiset kantaverbit ovat synonyymisia sellaisissa tapauksissa kuin hairahdus (< hairahtua ~ hairahtaa) ja seisa(hd)us. Joissain tapauksissa Us-teonnimi vastaa semanttisesti pikemmin samakantaista UtU- tai (V)VntU-verbiä kuin morfologista kantaansa supistumaverbiä, esim. tulivuoren purkaus (vrt. purkautua), painonlisäys (vrt. lisääntyä).
Joillakin AA-vartaloisilla supistumaverbeillä on UU-johtiminen teonnimi. Tyyppi ei ole produktiivinen, ja siihen kuuluu parikymmentä sanakirjalekseemiä. Supistumavartalon AA-loppu korvautuu UU-johtimella, joka liittyy ää-loppuisiinkin vartaloihin takavokaalisena, esim. kerj-uu (< kerjää-).
Leksikaalistuneita ovat esim. sanat takuu ja vastuu. Osa UU-johdoksista on sävyltään vanhahtavia, murteellisia tai muuten ei-neutraaleja. Monen käyttö on vakiintuneinta yhdyssanan määriteosana, esim. kahluuallas, virkkuukoukku. AA-supistumaverbien produktiivinen teonnimityyppi ovat Us-johdokset (» § 233), jollainen UU-teonnimen rinnalla yleensä esiintyykin, mutta ei aina synonyymisena.
Huom. UU-teonnimityyppi on lähtöisin itämurteista, joissa tyyppi onkin runsaskäyttöisempi kuin yleiskielessä.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Nollapersoona yksikön kolmantena persoonana
Nollasubjektin esiintymisehdot
Nolla nesessiivirakenteessa ja muissa yksipersoonaisissa lauseissa
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä