Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Passiivi ja passiivimaiset rakenteet > Yleistä > Passiivin lajit > § 1313 Mikä passiivi on? Millaisia passiiveja on?

§ 1313 Mikä passiivi on? Millaisia passiiveja on?

Passiivilla tarkoitetaan yleisesti ottaen lauseita, joissa verbin muoto tai predikaatin rakenne osoittaa lauseen ydinjäsenten edustuvan toisin kuin tavallisesti, aktiivilauseessa: subjekti jää taka-alalle, ja vastaavasti jokin muu lauseenjäsen voi saada joitakin subjektin piirteitä. Suomessa on useita passiivin luonteisia rakenteita, joista yleisin ja monikäyttöisin on yksipersoonainen passiivi. Yksipersoonaisessa passiivilauseessa ei ole ilmisubjektia, ja sen finiittiverbi on passiivimuodossa (» § 110). Passiivimuotoa sanotaan yksipersoonaiseksi, koska se ei vaihtele eri persoonissa.

 
Meille tuotiin vauva. | Onko hampaat pesty? | Näin voitaisiin ehkä sanoa. | Huomattakoon, ettei asiaa liene vielä päätetty.

Yksipersoonainen passiivilause on yksi tapa kuvata asiaintiloja ilmaisematta tekijän tai muun keskeisen osallistujan identiteettiä. Seuraavassa menneiden olojen kuvauksessa sitä käytetään vaihdellen muiden rakenteiden kanssa, joilla on vastaavanlainen tehtävä. Näitä ovat nollapersoona lauseissa 4 ja 7, nollapersoonainen nesessiivirakenne lauseessa 3, sekä tulkinnaltaan passiivinen jäädä tekemättä ‑rakenne lauseessa 5 (» § 1341). (Nollapersoonasta » § 13471362, sen ja passiivin erosta » § 13631364.)

 
(1) Olen kasvanut kodissa, jossa opetettiin, että toisten ihmisten ulkonäöstä huomautteleminen on sopimatonta. (2) Toki saatettiin sanoa, että joku on kaunis tyttö tai ryhdikäs poika, mutta tarkempi analyysi jätettiin tekemättä. (3) Varsinkin kielteisten kommenttien lausumisesta oli pidättäydyttävä. Se oli yksiselitteisesti huonoa käytöstä. ¶ (4) Äitini kasvatuslinjaan kuului myös, ettei muodin perässä saanut juosta. (5) Pönkkäalushameet ja patellavyöt jäivät siis saamatta. (6) Huulipunaa kyllä laitettiin salaa ja yöt kärsittiin papiljotit päässä. (7) Peilin edessä ei kuitenkaan saanut seistä loputtomiin, mikä on saattanut näkyä kielteisesti myöhemmässäkin ilmiasussa. (L)

Yksipersoonaisen passiivin lisäksi on suppeampikäyttöisiä monipersoonaisia passiivirakenteita: muutospassiivi, tilapassiivi ja johdospassiivi (» § 13321346).

 
Muutospassiivi Kosonen tuli valituksi. Mies joutui auton yliajamaksi.
Tilapassiivi Asia on hyvin hoidettu. Tapaukset ovat poliisin tutkittavana.
Johdospassiivi Asiat hoituvat.

Monipersoonaisessa passiivissa finiittiverbin kieliopillisena subjektina toimii se argumentti, joka aktiivilauseessa olisi objektina. Finiittiverbi kongruoi kieliopillisen subjektin kanssa eli taipuu persoonissa. (Passiivin määrittelemisestä » § 1331.)

Huom. Termit yksi- ja monipersoonainen koskevat persoonataivutusta: monipersoonaisella on useamman persoonamuodon mahdollisuus, yksipersoonaisella ei (Tuomikoski 1971). Luonnostaan yksipersoonaisia ovat mm. verbit tuulla ja täytyä (» § 457). Muista verbeistä voidaan tehdä yksipersoonaisia juuri passiivitaivutuksella. Termin yksipersoonainen sijasta esiintyy myös impersonaalinen ja persoonaton.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Yleistä

Yksipersoonainen passiivi

Monipersoonaiset passiivit

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot