Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Verbijohdokset > Muuttamisjohdokset > Muuttamisjohdosten morfologiset tyypit > kävel-yttä-ä, lakka-utta-a, nope-utta-a > § 323 Verbikantaiset UttA-johdokset

§ 323 Verbikantaiset UttA-johdokset

Verbikantaisissa UttA-johdoksissa on paitsi merkitykseltään tavanomaisia kausatiivijohdoksia myös tunnekausatiiveja ja teettojohdoksia. Suurin kantaverbiryhmä ovat monitavuiset CtA-loppuiset vartalot:

(a)
harjoituttaa (< harjoittaa), kaiverruttaa (< kaivertaa), odotuttaa, oksennuttaa, paukauttaa, puhalluttaa, selvityttää, toimituttaa (PS), kunnostuttaa (skt)

AhtA-momentaaniverbeistä johdetuista UttA-verbeistä puuttuu usein kantaverbin hd-konsonanttiyhtymä, esim. jysä(hd)yttää (< jysähtää), tärskä(hd)yttää, vila(hd)uttaa. Intransitiivisina nämä UttA-verbit voivat ilmaista liikettä (» § 476), esim. rattijuoppo rysäytti ojaan, jolloin hd-aines säännöllisesti puuttuu.

UttA-johdoksia muodostetaan myös monitavuisista e-vartaloisista verbeistä:

(b)
‑le- > ajeluttaa, arveluttaa, hikoiluttaa, kilpailuttaa, ompeluttaa, ulkoiluttaa | ‑ise- > kilisyttää, rämisyttää, vapisuttaa | ‑Aise- > puhkaisuttaa (E) | ‑itse- > merkityttää, vangituttaa

le-verbi sopii UttA-johdoksen kannaksi sitä paremmin, mitä vakiintuneempi, leksikaalistuneempi tai tavallisempi se on: esim. jakeluttaa, kilpailuttaa, voimisteluttaa, mutta *heittelyttää, *korjailuttaa, *heilutteluttaa. ise-verbikantaisten UttA-johdosten rinnalla esiintyy usein tA-johtiminen variantti, esim. täris-yttä-ä ~ täris-tä-ä.

Keskeinen UttA-johdosten ryhmä ovat AA-supistumaverbeistä johdetut, joista joidenkin rinnalla esiintyy UUttA-vartaloinen variantti:

(c)
hinauttaa, lakkauttaa, maalauttaa, törmäyttää, värjäyttää (PS), punkteerauttaa (L) | hyppyyttää ~ hyppäyttää, leikkauttaa ~ leikkuuttaa, paikkauttaa ~ paikkuuttaa

Joskus UUttA-johdos on yksinomainen: lepuuttaa, peluuttaa. Supistumavartalon ää-loppu edustuu UUttA-verbissä takavokaalisena uu:na, jos ensi tavussa on e, esim. kehruuttaa (< kehrää-), lepuuttaa (< lepää-) (» § 16); tämänasuiset verbit assosioituvat kehruu-tyyppisiin teonnimiin (» § 235).

Merkitykseltään leksikaalistuneita UttA-johdoksia ovat esim. verbikantaiset edellyttää, huomauttaa, palauttaa ja nominikantaiset aiheuttaa, oikeuttaa.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Yleistä

Muuttamisjohdokset

Muuttumisjohdokset

Muuntelujohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot