Relatiivipronomini joka, kuka tai mikä on relatiivilauseen tuntomerkki ja sijoittuu sen alkuun (» § 1164 – 1171). Kun relatiivilause on substantiivin määritteenä (a), relatiivipronominia edeltävä NP on pronominin korrelaatti. Pronomini voi kuitenkin saada tulkintansa koko lauseesta, johon se liittyy, tai osasta lausetta (b). Itsenäisessä relatiivilauseessa pronominilla ei ole korrelaattia (c) (» § 1169).
Relatiivipronomini on lauseen alussa silloinkin, kun muu sitä vastaava sana sijoittuisi pääsanansa jälkeen: suurin osa tauluista mutta taulut, joista suurin osa oli väärennöksiä. Niinpä tavallisesti prepositioiksi laskettavat sanat kuten ilman toimivat tässä yhteydessä postpositioina: – – hänen pelastuksensa, jota ilman hän olisi hukassa (k).
Relatiivipronomini on korrelaattinsa kanssa samassa luvussa. Luvun samuus perustuu merkitykseen, ei muotoon: muodoltaan yksikölliseen ilmaukseen kaksi ritaria liittyy monikollinen pronomini (d).
Relatiivipronomini esiintyy ensisijaisesti itsenäisenä NP:nä. Substantiivin kongruoivana määritteenä se on mahdollinen mutta harvinainen (e).
Huom. Lauseopin arkiston yleiskielen aineistossa on kaikkiaan 2489 relatiivipronominin, ‑adverbin ja ‑adjektiivin esiintymää. Vain 9 niistä oli substantiivin kongruoivana määritteenä toimivia relatiivipronomineja kuten esimerkkiryhmässä (e).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
§ 720 Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
§ 721 Proadverbit ja -adjektiivit: täällä, sellainen
Deiktinen kolmijako tämä, tuo, se
Demonstratiivipronominien määritteet
Refleksiivi- ja resiprookkipronominit
Pronominin valinta: joka, kuka ja mikä
§ 736 Korrelaatin yksilöinti ja muita vaihtelun tekijöitä
§ 737 Itsenäisessä ja lauseeseen liittyvässä relatiivilauseessa
Kvanttoripronominien nimityksistä
Kvanttoripronominien vaikutusala
Kvanttoripronominien syntaksia
Indefiniittiset kvanttoripronominit
Universaaliset kvanttoripronominit
Distributiiviset kvanttoripronominit jokainen, joka, (itse) kukin
Kieltohakuiset kvanttoripronominit
Samantekevyyden kvanttoripronominit
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet