Kesken puheenaiheen esitetty jatkokysymys on sellainen, joka tavalla tai toisella perustuu edeltävään puheeseen, usein puhekumppanin edelliseen vuoroon. Se voidaan osoittaa edellisestä päätellyksi (a–b), tai puhuja voi kysyä jotakin edellä ollutta asiaa varmistaakseen esim. onko kuullut oikein (c). Tällaiset jatkokysymykset ovat yleensä väitelauseita (a–b) tai muodostuvat lausekkeesta (c–d), mutta niihin liittyvä partikkeli ai tai vai osoittavat että lausuma edellyttää puhekumppanilta vastausta.
| Hanna: | – – mä oon joskus ottanu [hunajaa] ja kyllä näköjään vois ajatella. Millos se on. |
| Päivi: | Noo se ois itse asias nyt aeka kiirekki jo, jos |
| Hanna: | Nii että ois pitäny jo ilmottaa vai, |
| Päivi: | Nii kyllä periaatteessa niinku juhannukseen mennessä – –. (p) |
| Ville: | Se [hanki] upotti melkein metrin. |
| Saku: | Ai et se on niin pehmeetä. |
| Ville: | Aivan löysää pehmeet paksuu puurolunta. |
| Saku: | Jaa jaa. (p) |
| Soittaja: | Sinne vois ottaa kaksi |
| Vastaaja: | Kaksi henkeä niinkö. |
| Soittaja: | Joo. (p) |
Kysymyksiä käytetään myös topikaalistamiseen eli siten, että lausumanloppuisella vai-partikkelilla nostetaan edellisestä vuorosta jokin ilmaus, jolla puheenaihetta pyritään jatkamaan.
| Julle: | Nytteki Ville keksis viimese semmose hän sirpin pisti tota narun päähä ja hän vetää pitkin pohjaa sitä sitte perässä. |
| Leena: | Älä. |
| Ilma: | Sirppii vai. |
| Elli: | Joo. |
| Julle: | Kato muute ei sitä saa millää siält sitte ylös. (p) |
| Veera: | Tuleeks toi Kärjen Hanna. |
| Anna: | No ku sehän ei o tullu Suomeen |
| Veera: | Se tulee huomenaamuna Suomeen. |
| Anna: | Tulee vai. |
| Veera: | Joo. |
| Anna: | Ihan totta |
| Veera: | No kato ku mä – –. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä