Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Vieruspari ja sekvenssi > Kannanottojen muodostama vieruspari > Erimieliset ja varaukselliset kannanotot > § 1215 Erimielisyyden ja varauksellisuuden merkkejä

§ 1215 Erimielisyyden ja varauksellisuuden merkkejä

Kun jälkimmäinen kannanotto on esitetty tilanteessa, johon sisältyy erimielisyyttä, lausumassa on elementtejä, jotka osoittavat sen preferoimattomaksi tai varaukselliseksi (a). Verbialkuinen lausuma on tulkittavissa pikemminkin myönnytteleväksi kuin selvästi samanmieliseksi; lausuma voi alkaa esim. no-partikkelilla (r. 6) tai partikkeliketjulla nii no (r. 8) tai se esitetään viivytellen (r. 10) (kaksoispiste osoittaa äänteen venyttämistä).

(a)
1P: Kyl se niin on et ei täs elämäs mittään saa jos nyt yhteen tonttiin juuttuu.
2L: Aijjaha.
3P: Nii::.
4 (.)
5L: Juu mutta uskollisuus on myöskin yks: arvo.
6 P: No o::n o:n [: mut
7 L:   [Ja se oli niin kauheen kiva se teiän (.) tai se missä te vieläkin nyt ootte.
8P: Nii::: no onhan se mut luopumisen kyky on luovuuden kyky.
9 (.)
10L: se o::n: kyllä yks niistä. (p)

Puhekumppanin kehumista seuraa tyypillisesti itsen vähättely samanmielisen jälkijäsenen sijasta:

(b)
Kati: Mutta kyllä minä oon varustautunu niinku fillaroitsemaan.
Anu: Njaaha no kyllähä säkin oot rohkee ja reipas.
Kari: No en: tiiä, olen vaan onnellinen että (.) minulla on polkupyörä meinaan sillon viimeks ku lähettiin sinun luota [seuraa kertomus pyörän katoamisesta] (p)

Laajempi erimielisyysjakso voi rakentua esim. siten, että ensimmäiseen kannanottoon (r. 1, 2) tulee erimielinen toinen kannanotto (r. 3), jota voi seurata haastava kysymys (r. 4, 5), mahdollisia lievempiä kannanottoja (r. 6, 7) sekä vastaus haastavaan kysymykseen (r. 8).

(c)
1Jari: Ne on sellast lakua. Tai siis (.) lakritsisalmiakkia. Must se on ihan jees
2 mut ei hirveen hyvää.
3Anu: Mun mielest se on iha taivaallisen hyvää.
4Sami: Mikä täs nyt on niin ihmeellistä.
5Jari: Mä en kans oikein käsitä.
6Pera: On tää aika maukas kyllä.
7Jari: O:n se ihan hyvää.
8Anu: Mä en kyl keksi mitää muuta karkkii joka maistuis tolle. (P; Silenti 2000)

Jos vastaanottaja ei esitä jälkijäseneksi toista kannanottoa vaan esim. pelkästään kuulolla oloa osoittavan partikkelin mm, alkuperäisen kannanoton esittäjä usein muuntelee aiemmin esittämäänsä tavalla tai toisella (d).

(d)
A: Ku Risto on kumminki paljo pätevämpi tyyppi ku millasen kuvan siit saa.
B: mm+m,
 (.)
A: Mut onhan se vähän semmone päärynännäköne. (P; Luoma-aho-Nyman 2001)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

Yleistä

Kysymys–vastaus-vieruspari

Kannanottojen muodostama vieruspari

Direktiivit ja niiden vastaanotto

Vierusparin lavennus

Lopetukset ja hyvästelyt

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot