Refleksiiviset pro-ainekset ovat lähes kattavassa täydennysjakaumassa anaforisten pronominien hän ~ he ja se ~ ne kanssa (» asetelma 176).
| Korrelaattina saman lauseen subjekti | |
| Pro-aines on refleksiivinen | Äiti ei ostanut mitään itselleen. |
| Pojat tuijottivat varpaisiinsa. | |
| Korrelaattina saman lauseen muu jäsen | |
| Pro-aines ei refleksiivinen | Mikko kiitti katsojia heidän tuestaan. |
| [Taiteilijan Afrikan-matka] vaikutti hänen taiteeseensa. | |
| Hänellä on tarkat käsitykset [naisista ja heidän kunnollisuudestaan]. | |
| Korrelaatti eri lauseessa | |
| Pro-aines ei refleksiivinen | Mikko on pettynyt. Äiti ei ostanutkaan mitään hänelle. |
| Laatikko hajosi, kun yritin avata sen kantta. |
Refleksiivinen anafora esiintyy finiittisen yksinäislauseen sisällä, missä pro-aineksen korrelaattina on subjekti (tarkemmin » § 1448 – 1450). Ei-refleksiiviset anaforiset pronominit taas voivat saada tulkintansa saman lauseen muusta jäsenestä kuin subjektista tai sitten yhdyslauseen tai tekstin aiemmasta lauseesta (» § 1428).
Refleksiiviaineksen tulkinta-ala voi olla lausetta suppeampi: infiniittinen rakenne (» § 1452 – 1453) tai nominaalinen lauseke (» § 1454 – 1455). Tällöin anaforisen ja refleksiivisen aineksen käytössä on vaihtelua.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Määräisyys, tunnistettavuus ja tunnettuus
Määräisyyden ja epämääräisyyden osoittaminen tarkenteilla
Epämääräisyyttä osoittavat tarkenteet
§ 1410 Spesifiset eräs ja yksi, yleisesti indefiniittinen joku
Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja
Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora
Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset
Refleksiivisyys ja muu anafora
§ 1448 Ensisijainen korrelaatti subjekti tai subjektimainen jäsen
Refleksiivisyys infiniittisissä rakenteissa
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä