Vain puhutussa kielessä esiintyvä selittävä lausumapartikkeli on verbin imperatiivimuodosta kiteytynyt kato ~ katto(s) (a–b). Toisin kuin ku(n) se voi esiintyä sekä vuoron alussa, keskellä että lopussakin, mutta myös samassa vuorossa kun-partikkelin kanssa (b).
| V: | Saarinen nii oliko hän toukokuun loppuu. Eiks nii, |
| A: | Ei. Katos tänään on viimenem päivä – –. (P) |
| V: | No saisko sieltä, jotakin sellasta mis olis tuntipalkan, määrä. |
| A: | No tuntipalkka mutta kun ei se tee sitä kahreksaa tuntia päiväs kato (P) |
Siis toimii päättelyn merkkinä (» § 1132), mutta myös sellaisen selityksen merkkinä, jolla tarkennetaan jotakin edellä esitettyä (c–d). Se voi sijaita useissa paikoissa, tavallisesti lausuman alussa tai verbin jäljessä. Selityksenä ja tarkennuksena voi olla paitsi lause myös lauseke tai yksittäinen sana (d–e) (» § 1071 – 1073).
| V: | Tota ootas nytten. Sä sanoit et se [lava] lähtee perjantaina e- eiku lauantaina veks. |
| S: | Ei siis se on maanantaiaamuun asti, |
| J: | Aha, millos se tulee. (p) |
| M: | Me lähetään Maarianhaminaa, hah Yhen Liisan kanssa, |
| P: | [Ahaa, | ] | ||
| M: | [Nii:. | ] Että tuota (.) | [mä oon- | ] |
| P: | [Siis sinä. | ] |
| M: | N:ii minä ja yks Liisa lähetään – –. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä