Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Vieruspari ja sekvenssi > Kysymys–vastaus-vieruspari > Vastaaminen > Vastaaminen vaihtoehtokysymykseen > Muut kuin minimivastaukset > § 1202 Vastaus toistaa kysymyksen ainesta

§ 1202 Vastaus toistaa kysymyksen ainesta

Tilanteen mukaan vastaus voi olla pitempi kuin yksisanainen minimivastaus. Tähän vaikuttaa paitsi kysymyksen muotoilu ja leksikaalinen sisältö, joista seuraa vastaukselle tiettyjä odotuksia, myös puhujien välinen suhde ja meneillään oleva toiminta. Pitemmässä vastauksessa voidaan toistaa paitsi kysymyksen verbi myös jokin sen täydennys tai määrite, mahdollisesti koko kysymykseen sisältynyt lausekin (a). Toistetun verbin yhteyteen voidaan myös liittää sellainen määrite, joka joko lieventää tai vahvistaa myöntävää vastausta (b).

(a)
A: Oliks se kuutee asti. B: Oli kuutee. (p)
Mauri: Onhan sul muuten viel toi sininen vyö.
Sepe: Onhan mulla (p)
Potilas: Tota (.) tarttuuko se helposti.
Lääkäri: Periaatteessa tarttuu kyllä. (.) Semmone pisaratartunta. (P)
(b)
K: Onks täs halvan tupakan maku;
E: On siin vähä mut ei se nyt kauhee, (P)
A: Oot sie nähny aikasemminki noit tommosia enneunia.
T: Oommie jotain. (p)
Leea: Onko siellä lämmintä.
Saara: On tosi lämmin. (p)

Näihin verrattavia tapauksia ovat verbittömät vastaukset, joissa on yksi tai useampi nominaalinen jäsen.

(c)
Lääkäri: Jännittääks sua.
Potilas: No vähän taas. (P)
Hovimestari: Ruokailetteko,
Asiakas: No ehkä osa. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

Yleistä

Kysymys–vastaus-vieruspari

Kannanottojen muodostama vieruspari

Direktiivit ja niiden vastaanotto

Vierusparin lavennus

Lopetukset ja hyvästelyt

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot