Kannanottoparissa perättäiset vuorot liittyvät toisiinsa kiinteästi merkitykseltään ja usein myös kieliopillisesti. Kannanotolla tarkoitetaan väitelauseen muotoista lausumaa, jolla puhuja esittää arvion puheena olevasta ihmisestä, asiasta tai tapahtumasta eli ottaa sellaiseen arvottavasti kantaa. Kannanoton tyypillinen kieliopillinen ilmenemismuoto on kopulalause. Vierusparin etujäsenenä kannanotto edellyttää odotuksenmukaiseksi eli preferoiduksi jälkijäseneksi samanmielisyyden ilmausta tai muuta samansuuntaista kannanottoa:
| 1. kannanotto | 2. kannanotto | ||
| A: | Onpa kuuma. | B: | Niin on. ~ On tosiaankin. |
| A: | Nythän siellä olis kiva olla. | B: | Nyt siellä kelpais olla. |
Muukin kuin predikatiivilause voi välittää kannanoton; olennaista on että ilmaukseen sisältyy jokin affektinen tai arvottava elementti, tavallisesti adjektiivi:
| Anja: | Sillä Jussilla on aina niin kauheesti kaikkea menossa. |
| Matti: | Sillä on. (P) |
Kannanotto ei edellytä yhtä ehdottomasti jälkijäsentä kuin kysymys, joka aina edellyttää vastausta. Kannanoton asema ja sen implikoima jatko riippuu tilanteesta, esim. siitä onko puheenalainen asia sellainen, johon vastaanottajan on mahdollista tai sopivaa ottaa kantaa. Esimerkiksi puhekumppaniin liittyvään kehuun ei juuri tule samanmielistä toista kannanottoa. Seuraavassa asiakas tuottaa kehuvan kannanoton, johon myyjältä ei tule toista kannanottoa.
| Asiakas: | Mitäs tämmöne ruusukimppu maksaa, |
| Myyjä: | Se ruusukimppu ois viiskymppii? |
| Asiakas: | Ai ku kauniita. |
| (.) | |
| Asiakas: | Kestääkö ne varmaan. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä