VISK - § 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus

SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Substantiivijohdokset > Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys > § 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus

§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus

Ominaisuudennimien äänteistössä tai johtimen valinnassa esiintyy vaihtelua tai epäsäännöllisyyttä seuraavissa tapausryhmissä (a–g). Vaihtelu on joko saman lekseemin sisäistä tai eri lekseemien välistä.

Kaksitavuisten i(i)-vartaloiden loppuvokaali edustuu Us-ominaisuudennimissä joskus e:nä, joskus i taas säilyy:

(a)

kalleus, kauneus, pappeus, siisteys, vankeus | alttius, aulius, härskiys, jääviys, karskius, paavius, raittius, valmius, äitiys

Seuraavista on molemmat variantit: kiltteys ~ kilttiys, misseys ~ missiys, tiiviys ~ tiiveys, villiys ~ villeys. Tyypeistä i:llinen on käytössä yleisempi, mutta e:llisenkin elävyydestä kertovat esim. seuraavat esiintymät: frendeys (TV), nörtteys (L), energiapiheys (L), bitcheys (L) (< engl. bitch).

Monitavuisten vartaloiden loppu-i yleensä säilyy ja johtimena on ‑Us, esim. modernius, ministeriys, seksisymbolius. Poikkeuksena ovat jotkin kolmitavuiset ri-loppuiset substantiivit: niihin voi liittyä Us-johtimen sijasta tai sen kanssa vaihdellen johdin ‑UUs, jonka edeltä vartalon loppu-i jää pois (b).

(b)

karkuruus, naapuruus, pelkuruus, petturuus, taituruus, toveruus | mestaruus ~ mestarius, sankaruus (PS) ~ sankarius (NS, l), tohtorius (skt) ~ tohtoruus (L) | Myös: aateluus, kumppanuus

Kolmitavuisista rO- ja lO-loppuisista adjektiiveista ominaisuudennimi johdetaan – toisin kuin O-vartaloista yleensä – UUs-johtimella, jolloin loppu-O väistyy (c). Periaatteessa mahdollista Us-varianttia ei esiinny (^?höperöys). Vastaavanlainen substantiivikantainen tapaus on päällikkyys (~ päällikköys).

(c)

höperyys, löperyys (PS), tökeryys (skt) | honteluus (l), kömpelyys (PS), tumpeluus (l)

Myös kaksitavuisten e-vartaloiden yhteydessä ominaisuudennimen johdin vaihtelee. Adjektiivikantaan liittyy lähes aina UUs-johdin (poikkeus: tyyneys), mutta osaan substantiiveja voi liittyä sekä -Us että -UUs (varianttien kesken voi olla merkitysero). Lisäksi on vaihtelemattomasti Us-johtimisia tapauksia.

(d)

pienuus, suuruus, uutuus, nuoruus, totuus | lapsuus ~ lapseus, miehuus ~ miehyys ~ mieheys, veljeys ~ veljyys | kaikkeus, leskeys, toiseus, tähteys, yhteys, ykseys

liAs-loppuisten adjektiivien ominaisuudennimissä on UUs-johtimen edellä kantasanaan kuulumaton johdinaines ‑is(e)- (e). Ominaisuudennimi muodostetaan siis yhdysjohtimella ‑isUUs. Sama koskee sanaa äveriäs sekä joitakin ilAs-loppuisia sanoja: äveriä-isyys, joutila-isuus. Johtimella ‑isUUs muodostetaan myös NUT-partisiipeista ominaisuudennimiä, jotka ovat siten (n)eisUUs-loppuisia (f).

(e)

antelia-isuus (< antelias), kohteliaisuus, puheliaisuus, uneliaisuus, yritteliäisyys

(f)

hermostune-isuus, kuolleisuus, levinneisyys, lukeneisuus (PS), velkaantuneisuus (l)

Joskus esiintyy muunkinlaisissa ominaisuudennimissä kantasanan kannalta ylimääräinen is(e)-aines:

(g)

tasapaksu-isuus ’se että on tasapaksu’ (l, L) ~ tasapaksu-us (skt) | marttyyrisuus (L) ~ marttyyrius (skt) Hänen poikansa etsii selitystä suvun talonpoikaisesta menneisyydestä, veljesvihasta ja erakkoisuudesta. (L) | Mutta se mikä [Häjyt-]leffasta puuttuu, on ”tosi häjyisyys”. (L)

Myös VA-partisiippikantaisissa ominaisuudennimissä voi esiintyä is(e)-aines, esim. erehtyväisyys ~ erehtyvyys, näkyv(äis)yys, suvaitsev(ais)uus. Näistä on vAisUUs-johtiminen tyyppi harvinaistuva, vaikka sen johdoksille onkin muodoltaan ja merkitykseltään yhteensopiva kantasana: vAinen-johtiminen adjektiivi (< erehtyväinen, suvaitsevainen; » § 266). – Samanlaista vaihtelua esiintyy kantavartaloltaan vierasperäisten inen-adjektiivien ja niiden nen-aineksettomien varianttien ominaisuudennimissä, esim. lojaalius ~ lojaalisuus, sekundaari(su)us (» § 268).