Vastaanottaja voi täydentää toisen puhujan lausetta vaikka se olisi saatettu jo loppuun, aivan kuten puhuja voi itsekin jatkaa jo valmiiksi saattamaansa lausetta (» § 1011). Tällaisista syntaktisesti ennakoimattomista jatkoista ovat esimerkkeinä edellisen puhujan vuoroa täsmentävä lauseadverbiaali (a–b) ja koko lauseeseen liittyvä relatiivilause (c).
| AS: | Hei, kolme ja puolsataa se tulee maksaan, |
| TT: | per nokka vissii juu (p) |
Katkelmassa (b) Tuula jatkaa Leenan esittämää väitelauseen muotoista tarkistuskysymystä rakentamalla myönteisen vastauksensa syntaktisesti edellisen vuoron osaksi. Näin yhteistyössä muodostettu syntaktinen kokonaisuus sisältää kysymys–vastaus‑vierusparin (myös » § 1013, esimerkki e).
| Leena: | Kuule tuota mitä mun piti sanomani että te kävitte siellä munki saaressa |
| Tuula: | niinku jäljistä päättäen ehkä näkyy: (p) |
Yhteistyö ei tarkoita kirjaimellisesti samanmielisyyttä, vaan kieliopillisten mahdollisuuksien yhteistä hyödyntämistä. Esimerkissä (c) puhuja M:n tuottama vuoron täydentäminen kääntää puhekumppanin alkuperäisen ajatuksen suuntaa; puhuja P:n selitykset (r.1–3 ja 5) implikoivat, että hän on valmistautumassa pyytämään apua. Ennen kuin varsinaista pyyntöä on esitetty, M:n itsenäisen relatiivilauseen muotoinen lisäys (r. 8) antaa ymmärtää, että aiempi kielenhuoltaja olisikin käytettävissä.
| 1 | P: | Kun meillä: on ollu semmonen (.) Merja Kotilaine joka on ollu |
| 2 | täällä meillä täs, (.) tämmösessä oikeakielisyydestä puhumas | |
| 3 | mä en tiä tunnek sä semmost tyttöö. | |
| 4 | M: | Juu. (.) Tiedän hyvi. |
| 5 | P: | Mut hän on nykyään Metsä-Serlassa töissä |
| 6 | M: | Joo::?, |
| 7 | (.) | |
| 8 | M: | Mikä ei kuitenkaa tarkota sitä et eikö hänellä olis aikaa muuhun |
| 9 | ↓mul o ollu semmone käsitys. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä