Konjunktiona eli ~ eli(k)kä kytkee toisiinsa kahta syntaktisesti samanfunktioista sanaa, lauseketta tai lausetta, jolloin sen merkitys on ’toisin sanoen’. Jälkimmäinen kytkettävä on tyypillisesti edellistä selittävä lisä: ilta eli ehtoo, loppuviikosta eli perjantaihin klo 16:een mennessä. Lausumapartikkelina eli(kkä) voi myös aloittaa virkkeen, joka on tarkoitettu edeltävän tekstin parafraasiksi (a).
Puheessa eli-partikkeli voi vastaavalla tavalla osoittaa uuden toiminnon joko omasta (b) tai toisen puhujan (c) edellisestä lausumasta tehdyksi päätelmäksi. Lisäksi partikkelia käytetään sellaisenkin vuoron alussa, joka ei ole edellisen vuoron selvä parafraasi, vaan siitä tavalla tai toisella edelleen kehitelty jatko (d–e).Tällainen eli käy myös avausrepliikkiin aloitettaessa jotakin tilannetta tai jotakin vaihetta keskustelussa, ylipäänsä toiminnasta toiseen siirtymisen rajamerkkinä (f).
| V: | Ootkos sinä sitten millonka jo lähössä poekkee. |
| S: | No ku mul ois perjantaina töitä. |
| V: | Ai jaa. Elikkä sinun pittää sillon jo torstaina lähtee. (p) |
| Myyjä: | Nykykeittiöstä Elina Laine hei. |
| Asiakas: | Hei. |
| Myyjä: | No siitä keittiöhommeliinista soittelen. |
| Asiakas: | Joo? |
| Myyjä: | Elikkä tuota täs on nyt mä kattelin ihan noiden teiän kooditusten perusteella – –. ( p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä