Puheessa ku(n) toimii paitsi konjunktiona myös lausumia ja vuoroja toisiinsa kytkevänä partikkelina. Vuoron- tai lausumanalkuisella ku(n)-partikkelilla puhuja voi osoittaa lausumansa perusteluksi edeltävälle puhetoiminnolleen, esim. kysymykselleen (a) tai pyynnölleen (b):
| Asiakas: | Hei onkohan täällä jotain semmosta löytötavarapistettä tai jotain kun mä hukkasin sunnuntaina kaulahuivini tänne johonkin. |
| Neuvonta: | Kyllä se on seitsemännessä kerroksessa mut se on tuolla B-portaassa. (P) |
| J: | Hei onko ne Simpsonin nauhat ni vielä tallessa. |
| S: | Oon? |
| J: | Voisittekos eänittee sille uusia. |
| S: | Eikös ne oo täynnä. |
| J: | Oon mut eihä se haittoo mittää niitten piälle. |
| S: | (Jos) saako (– –). |
| J: | Kato ku ↑mull o sillee että ku mul on aina töitä sillo maanantaina, (p) |
Samalla tavoin puhuja voi merkitä vuoronsa selitykseksi toisen puhujan esittämään kysymykseen (c) tai toteamukseen (d).
| V: | Leena Onninen? |
| S: | Onkohan Helena Javanainen tässä numerossa |
| V: | Ku ei asu enää tässä numerossa ollenkaan. Uus numero on – –, (P) |
| V: | Haloo:? |
| S: | Hei täällon Terhi |
| V: | No ↑he::i. Et meinannu päästä läpi. |
| S: | Joo ku noi toiset puhelimet tuol linja-autoasemal oli ↑mäsät. |
| V: | Niimmä ajattelin kans. No missä sä nyt oot, (P) |
Ku(n)-alkuinen vuoro voi kytkeytyä samanaikaisesti sekä edeltävään että jäljessä tulevaan puheeseen. Seuraavassa kun-vuoro (r. 6–8) aloittaa perustelun rivin 4 esikysymykselle ja ennakoi samalla sitä, että videoiden löytymistä seuraa peruste sille, miksi Helenan aikataulua kysellään.
| 1 | H: | Helena Kivisaari |
| 2 | A: | No tässo Arja hei. |
| 3 | H: | Hei? |
| 4 | A: | Kuule onks sulla huomena kova kiire iltapäivällä, |
| 5 | H: | Ei mul muute mutta mullon tunteja kahteen saakka |
| 6 | A: | Kun me ollaan kuultu sellasta että Irmeli Lahtinen on saanu (– –) jonkun |
| 7 | psykoloogin tekemän tämmösen videon joka on tehty niinku pankkitoimi | |
| 8 | henkilöiden koulutus | |
| 9 | H: | ↑Ihan tosi. |
| 10 | A: | Joo: ja me pyydettiin se. Kirsti hakee sen huomenna lainaks psykologian |
| 11 | laitokselta. Me katottas sitä huomena kolmelta. Me aateltii et sua | |
| 12 | varmaa vois kiinnostaa. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä