Eräät muut vuoron loppuun asettuvat partikkelit merkitsevät ikään kuin jälkikäteen sen toiminnan luonteen näkyviin tai vetoavat vastaanottajan huomioon. Vuoronloppuisena partikkelit siis ja sit(ten) merkitsevät esitetyn vuoron puhujan tekemäksi päätelmäksi (a–b). Kysmysvuoron lopussa sit osoittaa kysymyksen nousseen edeltävästä kontekstista (c). (Esimerkin vuorossa on partikkelin jäljessä eteenpäin lohkeavan lausekkeen loppuosa, jollainen usein myös sijoittuu loppuun; » § 1009, asetelma 154.)
UM: | Mutta viikon loma se on ankara varotus. Pakkoloma ilman palkkaa siis. (p) |
NM: | On kyllä aika noi hjumoristisesti noi kysymykset järjestetty. |
UM: | Juu niin on. Niistä saa se yhteenveto tietysti vedettyy sitte. (p) |
S: | Mitä kuuluu, |
V: | mt hm:: Kauheeta hässäkkää:. Mä tuli justii itte vasta töihin toi: toinen |
Sonja oli täällä mua tuuraamas | [sa ja tääll on hirvee – – hirvee | |
S: | [Aha:, |
V: | niinku sählinki, |
S: | Ai jaa:. Joo mä yritin sinne jo aikasemmin soittaa ja puhelin oli koko |
ajan varattu. se oli varmaan pois seinästä sitteh. | |
V: | Joo:. (p) |
Huomionkohdistinten kuten kuule, kato yksi esiintymisympäristö on vuoron loppu (d). Näitäkin selvemmin vahvistaa vuoronloppuinen hei vuoron affektista sävyä (e).
Vikke: | No ↑onks meiälluokkalainen Suamelan Miia menny naimisii |
Missu: | Mitä. |
Vikke: | No ku oli So↑meron seurakunnassa Miia (.) Susanna (.) Suomela.(.) vihitty (.) ja joku Petri joku. |
Missu: | Ei voi olla totta hei (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet