VISK - § 237 ntA-johdinta suosivia verbityyppejä

SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Verbikantaiset substantiivijohdokset > Teonnimet ja teon tuloksen nimet > juhli-nta, hyväksy-ntä > § 237 ntA-johdinta suosivia verbityyppejä

§ 237 ntA-johdinta suosivia verbityyppejä

Johdin ‑ntA liittyy yleisimmin kaksitavuisiin i- ja O-vartaloihin (ryömi-ntä, huuhdo-nta) sekä kolmitavuisiin i- ja ksU-vartaloihin (liikehdi-ntä, töpeksi-ntä, paheksu-nta). Lisäksi kantoina esiintyy kaksitavuisia U-, A- ja e-vartaloita (puhu-nta, siirrä-ntä, pure-nta) sekä supistuma- ja itse-vartaloita. (» § 222 asetelma 73.) Johdin liittyy (heikkoon) vokaalivartaloon. Loppuvokaali säilyy muissa kuin supistumavartaloissa, joiden pitkä vokaaliaines lyhenee (ohja-nta, tarjo-nta), ja itse-vartaloissa, joista jää pois tse-aines (harki-nta).

Muodostus on produktiivista i-, O- ja ksU-vartaloista:

‑i- > etsintä, juhlinta, kosinta, kähmintä, laadinta, nautinta, onginta, pesintä, pohdinta, poiminta, syrjintä, tutkinta, uusinta | ‑O- > hieronta, kerronta, kiskonta, lahjonta, leivonta, melonta, palvonta, seisonta, sidonta, säilöntä, ulvonta

‑hti- > elehdintä, liikehdintä, luonnehdinta | ‑ksi- > halveksinta, uneksinta (PS), hyljeksintä, maleksinta (skt) | ‑ksU- > hyväksyntä, vieroksunta, väheksyntä

– – myrskyn mylvintä peittää alleen näyttelijöiden äänet. (l) | Tästä eteenpäin englannin kielestä voi kuitenkin tulla pulma muutenkin kuin kansallisten kielien vaalinnan näkökulmasta. (l) | Asiakkaan neuvonta ja ohjaus on osa jokaisen kuntoutustyöntekijän tehtävää. (a) | – – väkinäistä rupattelua ja paikallaan seisoksintaa piisaa. (l)

Yli kolmitavuisten hti-johdosten ntA-teonnimiä esiintyy vain satunnaisesti, esim. ajelehdinta, hyppelehdintä, vääntelehdintä (E). Muista monitavuisista U-vartaloista kuin ksU-loppuisista ntA-teonnimi ei ole mahdollinen (halveksunta, kummeksunta; *kimpaannunta, *valikoidunta).

Lisäksi johdin ‑ntA liittyy kaksitavuisiin U-verbivartaloihin:

‑U- > ammunta, astunta, horjunta, istunta, karjunta, kartunta, kellunta, kiehunta, kukunta, lausunta, notkunta, puhunta, riehunta, räiskyntä, torjunta

Ääritapauksina voidaan pitää puhesalia, jossa kaiuntaa pitää olla vähän – –. (l) | Duuman kuohunta olisi kiusallista, mutta ei vielä vaarallista. (l)

Näillä on mm. vartaloltaan deskriptiivisiä U-vartaloisia kantaverbejä, mutta johdetuista U-verbeistä ntA-teonnimiä ei yleensä muodosteta, ei sen paremmin verbi- kuin nominikantaisistakaan, esim. *kaadunta (< kaatua < kaataa), *kuulunta, *käännyntä, *mustunta (< mustua < musta), *nuorrunta; poikkeuksia ovat liityntä, siirryntä, vaihdunta. Deskriptiivisillä kaksitavuisilla i- ja U-verbivartaloilla on ntA-johdoksen rinnalla usein nA- tai e^x-johtiminen teonnimi, esim. määintä ~ määkinä, räiskintä ~ räiskinä ~ räiske, loiskunta ~ loiskuna ~ loiske.

ntA-johdostyypissä on suhteellisesti vähemmän leksikaalistumia kuin esim. U-, O- tai Us-johtimisissa teonnimissä. Kaksitavukantaiset ntA-johdokset ovat merkitykseltään yleensä teonnimiä, mutta jotkin niistä myös rajattua kokonaisuutta ilmaisevia, kuten arvonta, karsinta ’karsintakilpailu’, kysyntä, liikunta, toiminta, valvonta, viestintä. Teon tuloksen nimiä ovat esim. hankinta ’hankittu tavara’ ja tartunta (saada tartunta). Kolmitavukantaisissa leksikaalistumia ei juuri ole.