Reaaliajassa muodostuva puheen lause on potentiaalinen, ”mahdollisesti valmis”, kunnes puhuja itse jatkaa vuoroaan seuraavalla elementillä tai toinen puhuja on aloittanut omansa. Lause siis päättyy potentiaaliseen lauserajaan; joko heti tai myöhemminkin puhuja – tai vastaanottaja – voi sitä myös jatkaa. Koska puhuja voi tarvittaessa jatkaa lauseen muotoista lausumaansa liittämällä siihen esim. adverbiaaleja tai rinnasteisen lauseen, reaaliaikainen lause on vastaanottajan kannalta prosessinomainen verrattuna kirjoitetun kielen rakenteellisesti valmiiseen lauseeseen.
Rakenteeltaan valmista lausetta puhuja voi jatkaa lisäämällä siihen jatkoksi esim. verbin määritteen (a) tai lauseenmääritteen (b, alin rivi). Näin syntynyt uusi kokonaisuus on ydinosaltaan sama kuin aiempi lause mutta vie sitä ajatuksellisesti eteenpäin.
S: | Onks Sini jo kotona. |
V: | Ei oo tullu vielä. |
S: | Ai jaa. Noh tietsä mitä aikaa se tulee. |
V: | Ei sanonu?, |
(.) | |
V: | ollen↑kaa |
Kun adverbiaalilause ei liity edeltävään puheeseen, se ennakoi eli projisoi tulevaa päälausetta. Adverbiaalilause on tässä tapauksessa syntaktisesti keskeneräinen ja oikeuttaa puhujan jatkamaan vuoron vaihtumisen ylikin. Lauseenloppuinen konjunktio ja partikkeli ni ennakoivat myös lauseelle jatkoa.
Lääkäri: | Nii siel on katottu sydän ja, |
Potilas: | [Nii: |
Lääkäri: | [sitte on ku o tehty se tietokonekuvaus ni, |
Potilas: | .Nii |
(.) | |
Lääkäri: | siihen ne (.) keinot jo loppuuki. |
Potilas: | Nii. |
Lääkäri: | Melkein. (P) |
Yksi tapa jatkaa kehkeytymässä olevaa lausetta yli minimin on jättää aloitettu rakenne sillä tavalla kesken, että liittää siihen parenteettisiksi tulkittavia välihuomautuksia, minkä jälkeen alkuperäiseen lauseeseen voi palata (» § 1071). Esimerkissä (c) puhuja E aloittaa jos-lauseella, mutta lisää sitten vuoroonsa parenteettisen huomautuksen, jonka vastaanottaja noteeraa partikkelilla joo. Tämän jälkeen seuraa ni-partikkelilla alkava päälause.
E: | Yks juttu. Että jos siihen Mastrojannii ei saa lippuja mä kyllä luulen että siihen saa. |
M: | Joo |
E: | Ni toinen mikä siinä< siel menis nyt tänä iltana ensi-illassa on se Helsinki–Napoli. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet