Koska verbi on lauseen keskeinen jäsen, sen vaihtaminen voi muuttaa myös lausuman ilmaiseman puhetoiminnon. Yksi limittäisrakenteen kaltainen tyyppi onkin sellainen, jossa puhetoiminto tai modaalisuus vaihtuu kesken rakenteen. Lausuma esim. alkaa kysymyksenä (a) tai kielteisenä väitteenä (b, r. 5) ja kääntyy sitten loppuosassa väitelauseeksi. (Itsekorjauksista » § 1074 – 1076.)
| 1 | V: | Ni se nukku pelkästään vaan sillä [alustalla] ja ihan hyvin se meni. |
| 2 | S: | Niin nii et se riitti periaattees kuitenki, |
| 3 | V: | Periaattees se riitti joo. |
| 4 | S: | Joo et se ei käy itteen eikä saanu kylymää niinku altapäin. |
| 5 | V: | Ei me oltu ku kaks yötä peräkkäin me oltiin (.) teltassa. |
| 6 | S: | Entäs sitte |
| 7 | V: | Toka kerta alko vähä kastumaan jo (p) |
Vastaavalla tavalla kysymyslauseen tyyppi voi vaihtua kesken lausuman verbialkuisesta vaihtoehtokysymyksestä yhtä lauseketta tarkistavaksi (c) taikka hakukysymys vaihtua partikkeliloppuiseksi, mutta muodoltaan deklaratiiviseksi vaihtoehtokysymykseksi (d).
Huom. Nimitys limittäisrakenne on suomennos englannin termistä double bind construction (Franck 1985). Muita nimityksiä ilmiölle ovat pivot-rakenne (Schegloff 1979) ja klassisesta retoriikasta peräisin oleva apokoinou. Limittäisrakenteiden tehtävää keskustelussa ei ole juuri tutkittu. Yhdeksi tehtäväksi on oletettu vuoron varaamista (esim. Franck 1985), mistä kuitenkaan esim. suomalaisissa keskusteluissa ei ole näyttöä (vrt. esimerkki b edellä).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä