Vuoron alun kielellisiä ja ei-kielellisiä aineksia esitellään seuraavassa skemaattisesti (asetelma 156; myös » § 1009), tarkentaen nimenomaan alkupuolta. Lauseesta on otettu mukaan sen teemanetinen paikka, esikenttä; loput lauseesta on jätetty tässä lähemmin jäsentämättä. Tarkemman tutkimuksen puuttuessa jää avoimeksi, kuinka sitova vuoronalkuisten elementtien keskinäinen järjestys on. (Partikkelien järjestyksestä » § 859.)
| 1 | Avaus | 2 | Esikenttä | 3 | Loput |
| niin tota | (.) | kyllä | mulle kävis no (.) yhdeltä | ||
| Henna | kerro | nyt | sun päivästä, – – | ||
| Mut kato | (.) | mä oon sitä aikidoo ajatellu, | |||
| Höh | (.) | aika hassuu kyllä. | |||
| Et | ää | sikälikin | tässä vähän funtsitaan, | ||
| .hh | Mut | ↑maisemat oli kyllä aika komeita | |||
| .mhh | Se on | se on kyllä aika repäsevä. | |||
| Ju:st | ja | .nff | mitenkäs | sulla alkoholin käyttö on, | |
| ja tota ni | mulhan on taas ollu vuoden tauko. | ||||
| Joo .h | no kuule: | (.) | sit semmonen vielä. | ||
| Mitä, | (.) | onks | tää jotain uutta taas | ||
| .hh Joo | ei kato | mä sen takia kysyin tätä kun .h | |||
| Sit se selitti | et nii että | sit torstaina nii te voitte varata sit – |
Mikä tahansa skeeman kohdista voi olla tyhjä, joten skeema kuvaa lähinnä tarjolla olevia mahdollisuuksia. Sarakkeilla 1, 2 ja 3 on merkitty kohtia, joihin sijoittuu ei-kielellistä ja partikkeliainesta; eräät partikkelit samoin kuin puhutteluilmaukset voivat kuitenkin esiintyä myös lauseen keskellä. Kohtaan 1 sijoittuu myös ainesta, jolla ilmaistaan edellisen vuoron vastaanottamista.
Kaavamainen esitys pelkistää esiin vain yhden puhujan toiminnon eikä voi ottaa huomioon vuorovaikutuksesta lähtöisin olevia syitä elementtien järjestykseen. Jos esim. strategisesti tärkeä vuoron alku osuu päällekkäispuhunnan alle, puhuja usein kertaa sen ennen kuin jatkaa itse aihetta:
| K: | Saisitsä ketään tuuraajaa | [sinne, | ] |
| A: | [↑Kyllä | ] ne, (.) kyllähän se Jussi ja Patrik tulee |
| ku tota (.) vaan sovitaan jos niillä ei o mitään pelejä. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä