Konjunktiona että on monikäyttöinen: se on sekä yleiskonjunktio että muodostaa partikkeliketjuja ja liittokonjunktioita (sekä – että; siksi että, sen takia että jne.). Referoinnissa se on johtoilmauksen ja referaatin rajan merkki (» § 1465). Lausumapartikkelina että on parafraasin ja päättelyn merkki (» § 1032). Yksittäisen puheenvuoron lopussa että esiintyy ikään kuin perusteluna mahdollista vastaanottajan päätelmää varten:
Keskustelussa partikkeli esiintyy tyypillisesti vuorovaikutuksen kannalta herkässä tai arkaluontoisessa kohden. Että-loppuinen puheenvuoro ei yleensä saa vastaanottajalta syntaktista jatkoa, mikä osaltaan viittaa siihen, ettei sanaa ole tällöin käytetty konjunktiona vaan lopetusta merkitsevänä partikkelina. Tällainen vuoro on selvemmin ominainen jälkijäsenille (» § 1197), siis esim. vastauksille, joissa se jättää käsitellyn asian avoimeksi samalla kun merkitsee vuorosta luopumista. Esimerkissä (b) puhuja A jatkaa vasta, kun puhekumppani ei ota vuoroa, mutta jatko ei liity syntaktisesti edelliseen vuoroon; esimerkissä (c) vuoro vaihtuu heti että-sanan jälkeen.
| K: | Meinasitko I↑losaarirokkiin mennä? |
| A: | .mt no en oo vielä suunnitellu että, |
| (1.6) | |
| A: | kyllähän siellä tietysti olis iham (.) hyviäki (.) esiintyjiä. (P) |
| V: | – – mähän sanoin sulle et sä joudut lähteen mun kans vyökokeisiin jos oot kiinnostunu tost hommasta. |
| S: | Kyl- kyl- kyl täs nyt vois. kyl |
| V: | Ni joo:. |
| S: | pistää vähä niinku kondiksee että |
| V: | Nii:, (p) |
Toinen ympäristö, jossa että on vuoronloppuinen, ovat kannanotot (» § 1212), joiden vahvuutta partikkeli on lieventämässä:
| V: | Mut että se on ollu se on aina sit mikä on sen kesän hinta mut se ei oo koskaan ollu kalliimpi ku ku se, |
| S: | Kaupan hinta |
| V: | Nii:. Että päivvaston se on ollu hiukan halvempi |
| S: | Joo:: Joo joo. |
| V: | Ja se on ollu hirveen hyvää hunajaa kyllä että |
| S: | ↑Joo:. (.) Joo no kiva kun: kuulin – –. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä