Pieni osa nomineista ja verbeistä taipuu sanaluokkansa muihin sanoihin nähden vajaasti. Taipumattomat nominit ovat merkityksen ja syntaktisen aseman perusteella adjektiiveja. Niillä on vain yksi muoto: aika, aimo, ensi, eri, kelpo, koko, pikku, tosi, viime, puhutussa kielessä usein myös eka, toka, vika (» § 610).
Jotkin muutkin nominit ovat adjektiivisessa käytössä taipumattomia, vaikka niillä substantiivina on täysi taivutusparadigma, esim. nappi suorituksessa, loisto ~ nasta kaverilla, ihme tyyppejä; näiden ero yhdyssanaan on vähäinen (nappisuorituksessa) (» § 586). Lisäksi vaikkapa sanalla muuan on pelkästään yksikön nominatiivi- ja partitiivimuodot ja sanalla ainut näiden ohella myös monikon partitiivi.
Kieltoverbin taivutusmuotoja on vain 11 ja nekin perustuvat kahteen eri vartaloon:
Toisella tapaa vajaaparadigmaisia ovat monet adverbit ja adpositiot, joilla on vain kaksi tai kolme sijamuotoa, eräillä kuusi. Tavallisimmin tällaiset sanat ovat paikallissijaisia, esim. alla : alta : alle; pyörryksissä : pyörryksiin, mutta on myös partitiivin, essiivin ja translatiivin päätteen sisältäviä: luota, luona, luokse. Lisäksi adverbeina ja monissa sanonnoissa esiintyy taivutusmuotoisia sanoja, joita ei käytetä muissa yhteyksissä: aamusella, liiskana ~ liiskaksi, valtoimenaan, peräkanaa, mennä mönkään, prikulleen, iltamyöhään ~ iltamyöhällä, uida käsipohjaa, lyödä ällikällä.
Taivutusparadigma on vajaa myös monikkosanoilla kuten sakset, häät, jotka esiintyvät lähinnä monikossa (» § 558). Yksipersoonaiset verbit esiintyvät vain yksikön 3. persoonassa: täytyy : *täydyn. AjA-loppuisilta verbeiltä puuttuvat mm. imperfektin muodot: humajaa : *humaji, väräjää : *väräji (» § 367 huom.).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet